Lähetin hurjan listan kysymyksiä eurin työntekijälle hakemuspapereista. Miten ihmeessä muka listaisin työhistoriani kahdelle riville selostaen tarkkaan millon olen tehnyt työtä yms. Ja mitä tarkoittaa educational attainment to date? Ja lista muita kysymyksiä..
Suositukset oon kaikki antanut jo täytettäväksi ja odottelen niitä tässä itse papereita täytellessäni. Dear Host Family -kirjettä aloin kirjoittamaan. Se on kuulema se joka perheitä eniten kiinnostaa, eli ei paineita! Sit pitäisi vielä keksiä mitkä n. 6 kuvaa valitsen ja laitan kartongille, joka olisi sitten miun kuvaesittely. Täytyy vaikka junassa selailla viikonloppuna kuvia tietokoneelta :)
Olin tämän viikon päiväkodissa sijaisena, ja kyllä tuntuu niin kivalta olla lasten kanssa! Nyt on hyvä fiilis tulevasta aupair-vuodesta kun muisti taas miten ihania ne kiukku-lapsetkin voi olla!
torstai 19. marraskuuta 2009
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Jos nyt jotain pysyvämpää
Haha! Jotta mie ja kaikki muutkin sekä tää blogi olisi tosi sekava, ajattelin nyt kuitenkin taas vaihtaa mieltä ja lähteä USAan! =D En nyt tiedä mistä tämä päätös taas johtui, mutta ajattelin että nyt lopetan pohtimisen ja käyn täyttämään hakemusta EurAuPairille.
Annoin siskolle suosituslappusen. Sukulainen tai ystävähän voi olla vaan lisäsuosittelija, mutta siskon lasta olen hoitanut eniten ja sisko osaa luultavasti parhaiten sanoa millainen olen pienten lasten kanssa. (ei paineita!) Kevään harkkapäiväkotiin ajattelin laittaa yhden lapun, partion vetäjälle yhden ja kesätyöpaikkaan yhden. Jos vaikka ensi viikolla saisi kyseltyä suostuisivatko he suosittelijoiksi. Ja sitten voisi rauhassa täytellä omaa hakemusta (ja pyytää toisen kun onnistuin jo sotkemaan tuon ensimmäisen).
Juuri nyt olen harjoittelemassa aupparointia siskon luona. Vanhemmat on asioilla ja mie pääsin nukuttamaan 1-vuotiasta kummityttöä. Toissapäivänä pääsin myös kylvettämään pienen ekaa kertaa ja hyvinhän se meni. Vähän turhan innokkaana tosin olin jo ennen iltapalan syöntiä laittamassa vesiä valmiiksi =D Ja pyöriihän tässä yksi karvatassu..
Mutta nyt laittamaan pyykkejä kuivumaan! (onpa hauska kirjotella tällasia) :)
Annoin siskolle suosituslappusen. Sukulainen tai ystävähän voi olla vaan lisäsuosittelija, mutta siskon lasta olen hoitanut eniten ja sisko osaa luultavasti parhaiten sanoa millainen olen pienten lasten kanssa. (ei paineita!) Kevään harkkapäiväkotiin ajattelin laittaa yhden lapun, partion vetäjälle yhden ja kesätyöpaikkaan yhden. Jos vaikka ensi viikolla saisi kyseltyä suostuisivatko he suosittelijoiksi. Ja sitten voisi rauhassa täytellä omaa hakemusta (ja pyytää toisen kun onnistuin jo sotkemaan tuon ensimmäisen).
Juuri nyt olen harjoittelemassa aupparointia siskon luona. Vanhemmat on asioilla ja mie pääsin nukuttamaan 1-vuotiasta kummityttöä. Toissapäivänä pääsin myös kylvettämään pienen ekaa kertaa ja hyvinhän se meni. Vähän turhan innokkaana tosin olin jo ennen iltapalan syöntiä laittamassa vesiä valmiiksi =D Ja pyöriihän tässä yksi karvatassu..
Mutta nyt laittamaan pyykkejä kuivumaan! (onpa hauska kirjotella tällasia) :)
maanantai 31. elokuuta 2009
Josko jo?
Hiljaista pitelee.. Olen päättänyt mielessäni kovin sataprosenttisesti lähteä Skotlantiin au pairiksi. Pitäisi kai joku päivä ilmoittaa Asselle, etten ole lähdössä Amerikkaan. Siitä pitää kuulema tehdä kirjallinen lausunto.
Nyt vaan kattelen joka päivä toivoa täynnä, jos Aupair Worldin sivuille olisi kirjautunut joku, joka asuu Skotlannissa, jolla on ainakin vauva tai taapero, joka tarvitsee aupairia alkuvuodesta, jolla mahdollisesti olisi eläimiä ja joka haluaisi minut. Liikaa pyydetty? Aika vähän ylipäänsä Skotlannista on perheitä, mutta kai se on sama kuin Lapissa, siellä vaan asuu vähemmän ihmisiä. Ja elättelen toiveita että oon liian ajoissa tämän kanssa, ja perheitä alkaa tulla enemmän loka-marraskuussa.
Eli ei siis suurempia mullistuksia tällä suunnalla.
Nyt vaan kattelen joka päivä toivoa täynnä, jos Aupair Worldin sivuille olisi kirjautunut joku, joka asuu Skotlannissa, jolla on ainakin vauva tai taapero, joka tarvitsee aupairia alkuvuodesta, jolla mahdollisesti olisi eläimiä ja joka haluaisi minut. Liikaa pyydetty? Aika vähän ylipäänsä Skotlannista on perheitä, mutta kai se on sama kuin Lapissa, siellä vaan asuu vähemmän ihmisiä. Ja elättelen toiveita että oon liian ajoissa tämän kanssa, ja perheitä alkaa tulla enemmän loka-marraskuussa.
Eli ei siis suurempia mullistuksia tällä suunnalla.
tiistai 18. elokuuta 2009
So you think about it
Meinasin käydä kirjottamaan englanniksi. :P
Oon ottanut muutamiin perheisiin jo yhteyttä, Englannissa siis, ja yksi päätti eilen ihastua miuhun ja lupasivat soittaa tänään.
Odottelin ja ajattelin jo ettei au pair-perhe soitakaan kun en tajunnut laittaa profiiliini suuntanumeroa mutta tulihan se soitto sitten juuri kun olin alkamassa tiskaamaan. Äiti Sally jutteli ensin jonkin aikaa ja kertoi perheestä. Eihän miulla kovasti ollut kysyttävää joten myöntelin ja kuuntelin vaan suurimmaksi osaksi. Sitten tämän hetkinen au pair jutteli, tai siltä mie kyselin jotain yleistä ja sit lopuks puhuttiin Sallyn kanssa.
Perhe tuntuu tosi mukavalta ja alue millä ne asuu vaikuttaa kivalta myös, 10 minuuttia bussilla Edinburghin keskustaan ja rauhallinen alue on missä asuuvat. Perheen tyttö tarvitsee apua esim pukeutumisessa kun äiti ei pysty auttamaan (pyörätuolissa), vanhempi tyttö on tosi lahjakas musiikissa (se on jossai hurjassa koulussa ja haluaa muusikoksi) ja vanhin poika on öö.. no sitä ei vissii hirveesti nää kun se on kohta täysikänen, seurustelee yms. Isästä nää ei sanonu mitään. Enkä muistanu kysyä. No jaa..
En nyt oikeen tiedä. Höööh.. Jos äsken olisi pyytänyt vastaamaan, olisin sanonut heti joo, mutta en tiedä! Miulla on kyllä aikaa ettiä perhettä vaikka kuinka...
___________________________________________________________________
Hakuvaiheessa olevien au pairien kannattaa muuten vilkaista tämä keskustelu!
keskiviikko 12. elokuuta 2009
Tuumailua haastattelusta
Miulla on jo 5 lukijaa, ja vaan 1 livemaailmasta tuttu :D Aikas hyvin..
Haastattelu siis oli tänään ja menin ja olin ja tulin pois. Mitään en kertonut että on vielä mietinnässä, kun täti niin kovasti kehu järjestöä ja selitti miten turvallista tälleen on lähteä.
Haastattelu kesti 2 ja puoli tuntia. Juteltiin alkuun ihan yleistä, juotiin teetä ja mie silittelin koiraa ja kuivattelin itteäni (tietysti siellä alkoi juuri sataa kun olin lähdössä, eikä mitään pientä tihkutusta..)
Ekana tein tyyliin ylä-astetasosen englannin testin. Siinä testattiin ymmärränkö tietyn sanan, osaanko laittaa oikean preposition paikalleen ja kuulun ymmärtämistä (no siinä meni ainakin yks väärin kun nainen ei ihan osannut lausua sitä. muutenkin se vähän lausui jotain tosi oudosti mutta osasi kyllä paljon sanoja mitä mie en). Testissä piti valita kolmesta vaihtoehdosta yksi, eli tosi simppeli. (tulee mieleen yläasteen uskonnonkokeet :D)
Toisena tein psykologisen testin, se oli aika hassu koska siinä kyseltiin monta kertaa eri sana- ja lausemuodoin tuntuuko miusta että mie en osaa selittää asiaa tai juokseeko miun ajatukset nopeesti ja hallitsemattomasti, tai onko miusta joskus tuntunut siltä etten muista missä oon, mitä matkalla on tapahtunu, tai ootko koskaan lyönyt ketään suuttuessasi jne.. Odotin enemmän persoonaa kuvaavaa testiä, esim. mitä teet jos lapsi itkee jne.. vaikka voihan joku lyödäkin lasta kun se itkee, kun itse hermostuu.
Kolmantena haastattelija kyseli ihan tähän au pairiutee liittyviä asioita, ja oliko vähän nolo kun selitin ettei miulla ja miun äitillä nyt oo mitkään parhaat välit kun ollaan molemmat vaan niin itsepäisiä ja miul menee välillä hermot (no, ei meillä nyt niin huonot välit ole.. ), sit et vanhemmat on eronnu ja sisko vielä asuu avoliitossa ja niillä on lapsi :D Ulkomailla arvostavat tällasta :) No, onneks se haastattelija sano ettei se laita niitä sinne.
Tossa vipossa osiossa oli myös tosi hankala keksiä esim. mitkä kyvyt tai luonteenpiirteet auttaa sopeutumaan uuteen kulttuuriin.. (ööh?)
Ja kun olin jo lähdössä ja sanomassa koiralle heipat, muistin lisätä että pidän eläimistä paljon. Nyt on sitten iso nippu papereita jotka pitäisi täyttää tai pyytää ihmisiä täyttämään. Ei vaan jaksa nyt.
Njooh. Englanti-asia sekoitti nyt miun pään vähän. 3 on vastannut positiivisesti että ne olisi kiinnostuneita, tosin yksi laittoi viestiä että he tarvitsevat jo syksyllä, mutta ilmeisesti laittoivat varalle jos eivät saa aiemmin ketään. Kahdelle muulle laitoin sähköpostia. Toinen on yksinhuoltajaperhe pohjois-Irlannissa, heillä on 5 ja 6 vuotiaat lapset, 2 koiraa ja 2 kissaa sekä hevostallit (eli se on niitten yritys). Toinen perhe oli miun suosikki kaikista (paitsi niillä ei kai oo eläimiä). Kaksi lasta, 1 ja 5 vuotiaat jossain koillis-englannissa. Vaikutti mukavalle ja lapset on niin söpön näkösiä!
Nyt sit vaan odottelemaan ja miettimään asiaa.. Sama se oikeastaan mihin sitä menee kunhan vaan löytyy kiva perhe. Tuo Amerikka vaikuttaa nyt vaan niin kaukaselta ja siellä pitäis olla vähintään vuosi. Toisaalta sinne on myös hirmu hyvä tuo sopimus, Englantiin jos menee niin täytyy itse maksaa lennot, vakuutukset jne.
Haastattelu siis oli tänään ja menin ja olin ja tulin pois. Mitään en kertonut että on vielä mietinnässä, kun täti niin kovasti kehu järjestöä ja selitti miten turvallista tälleen on lähteä.
Haastattelu kesti 2 ja puoli tuntia. Juteltiin alkuun ihan yleistä, juotiin teetä ja mie silittelin koiraa ja kuivattelin itteäni (tietysti siellä alkoi juuri sataa kun olin lähdössä, eikä mitään pientä tihkutusta..)
Ekana tein tyyliin ylä-astetasosen englannin testin. Siinä testattiin ymmärränkö tietyn sanan, osaanko laittaa oikean preposition paikalleen ja kuulun ymmärtämistä (no siinä meni ainakin yks väärin kun nainen ei ihan osannut lausua sitä. muutenkin se vähän lausui jotain tosi oudosti mutta osasi kyllä paljon sanoja mitä mie en). Testissä piti valita kolmesta vaihtoehdosta yksi, eli tosi simppeli. (tulee mieleen yläasteen uskonnonkokeet :D)
Toisena tein psykologisen testin, se oli aika hassu koska siinä kyseltiin monta kertaa eri sana- ja lausemuodoin tuntuuko miusta että mie en osaa selittää asiaa tai juokseeko miun ajatukset nopeesti ja hallitsemattomasti, tai onko miusta joskus tuntunut siltä etten muista missä oon, mitä matkalla on tapahtunu, tai ootko koskaan lyönyt ketään suuttuessasi jne.. Odotin enemmän persoonaa kuvaavaa testiä, esim. mitä teet jos lapsi itkee jne.. vaikka voihan joku lyödäkin lasta kun se itkee, kun itse hermostuu.
Kolmantena haastattelija kyseli ihan tähän au pairiutee liittyviä asioita, ja oliko vähän nolo kun selitin ettei miulla ja miun äitillä nyt oo mitkään parhaat välit kun ollaan molemmat vaan niin itsepäisiä ja miul menee välillä hermot (no, ei meillä nyt niin huonot välit ole.. ), sit et vanhemmat on eronnu ja sisko vielä asuu avoliitossa ja niillä on lapsi :D Ulkomailla arvostavat tällasta :) No, onneks se haastattelija sano ettei se laita niitä sinne.
Tossa vipossa osiossa oli myös tosi hankala keksiä esim. mitkä kyvyt tai luonteenpiirteet auttaa sopeutumaan uuteen kulttuuriin.. (ööh?)
Ja kun olin jo lähdössä ja sanomassa koiralle heipat, muistin lisätä että pidän eläimistä paljon. Nyt on sitten iso nippu papereita jotka pitäisi täyttää tai pyytää ihmisiä täyttämään. Ei vaan jaksa nyt.
Njooh. Englanti-asia sekoitti nyt miun pään vähän. 3 on vastannut positiivisesti että ne olisi kiinnostuneita, tosin yksi laittoi viestiä että he tarvitsevat jo syksyllä, mutta ilmeisesti laittoivat varalle jos eivät saa aiemmin ketään. Kahdelle muulle laitoin sähköpostia. Toinen on yksinhuoltajaperhe pohjois-Irlannissa, heillä on 5 ja 6 vuotiaat lapset, 2 koiraa ja 2 kissaa sekä hevostallit (eli se on niitten yritys). Toinen perhe oli miun suosikki kaikista (paitsi niillä ei kai oo eläimiä). Kaksi lasta, 1 ja 5 vuotiaat jossain koillis-englannissa. Vaikutti mukavalle ja lapset on niin söpön näkösiä!
Nyt sit vaan odottelemaan ja miettimään asiaa.. Sama se oikeastaan mihin sitä menee kunhan vaan löytyy kiva perhe. Tuo Amerikka vaikuttaa nyt vaan niin kaukaselta ja siellä pitäis olla vähintään vuosi. Toisaalta sinne on myös hirmu hyvä tuo sopimus, Englantiin jos menee niin täytyy itse maksaa lennot, vakuutukset jne.
tiistai 11. elokuuta 2009
Rrriisi
Nyt tuli ongelmia. Ei sinänsä mitään vakavaa, oma mieli taas vaan temppuilee ja sanookin että haluan mielummin Englantiin au pairiksi. Ja huomenna olisi tuo USA:n haastattelu.
Eilen illalla selailin Aupair Worldin sivuja, katselin perheiden profiileja ja mietin, että miksi en voisi lähteä sinne minne haluan. En enää oikein muista miksi halusin juuri USAan, kai se oli sen sopimuksen takia, mutta muuten amerikkalainen elämä ei kiinnosta. Englantilainen elämä sen sijaan kiinnostaa.
Niinpä loin itselleni profiilin ja etsin sopivan tuntuisia perheitä ja lähettelin heille "hei olen kiinnostunut"-viestejä. Tänään yksi jo vastasi, mutta ne olisi tarvinnut jo marraskuun alusta miuta, enkä pääse ihan niin aikasin lähtemään. Mutta silti tuntuu että tuolta voi löytää melko nopeasti perheen, ja ne vaikuttaa tosi kivoilta!
Mutta ongelma siis on se, etten tiedä mitä sanon huomenna haastattelussa. Yritänkö vain tehdä parhaani ja katson mihin asti haluan viedä prosessia? Vai sanonko suoraan että haen samaan aikaan Englantiin enkä tiedä kumpaan haluan enemmän?
Elämä on ongelmia ja vaikeita päätöksiä täynnä.
Eilen illalla selailin Aupair Worldin sivuja, katselin perheiden profiileja ja mietin, että miksi en voisi lähteä sinne minne haluan. En enää oikein muista miksi halusin juuri USAan, kai se oli sen sopimuksen takia, mutta muuten amerikkalainen elämä ei kiinnosta. Englantilainen elämä sen sijaan kiinnostaa.
Niinpä loin itselleni profiilin ja etsin sopivan tuntuisia perheitä ja lähettelin heille "hei olen kiinnostunut"-viestejä. Tänään yksi jo vastasi, mutta ne olisi tarvinnut jo marraskuun alusta miuta, enkä pääse ihan niin aikasin lähtemään. Mutta silti tuntuu että tuolta voi löytää melko nopeasti perheen, ja ne vaikuttaa tosi kivoilta!
Mutta ongelma siis on se, etten tiedä mitä sanon huomenna haastattelussa. Yritänkö vain tehdä parhaani ja katson mihin asti haluan viedä prosessia? Vai sanonko suoraan että haen samaan aikaan Englantiin enkä tiedä kumpaan haluan enemmän?
Elämä on ongelmia ja vaikeita päätöksiä täynnä.
tiistai 21. heinäkuuta 2009
Rohkenin soittaa
Jes! Vihdoin pääsen päivittämään. Ajattelin nimittäin etten kirjoittele tänne joka päivä samaa, että hei, tänäänkään ei oo tapahtunut mitään..
Laitoin Eur AuPairille hakemuksen siis kaksi viikkoa sitten sunnuntaina. Viikko sitten maanantaina tuli sähköpostia, jossa kerrottiin mm. miun haastattelijan nimi. No eilen päätin että jos tänään ei soiteta niin soitan itse huomenna. Tänään siis, ihan äsken tartuin puhelimeen, kun olin ensin avannut ääntä, hermoillut puoli tuntia jne.. (inhoan tärkeitä puheluita!!)
Haastattelija asustelee samalla paikkakunnalla, mikä helpottaa asiaa huimasti. Sovittiin haastattelu 12.8. (ja miun pitäs muka löytää sen talo jostain kuusesta..) Haastattelija kuullosti mukavalta ja vakuutteli kovasti ettei tarvitse jännittää.
Itse haastattelutilaisuus kestää sitten huimat 2 tuntia! Noin. Haastattelu sisältää ihan jutustelua suomeksi, haastatteluosion englanniksi, psykologisen testin englanniksi (saa ottaa sanakirjan mukaan :D) ja olikohan vielä erikseen vai sisältyiköhän tää johonkin edellisistä, niin sellainen "mitä tämä sana tarkoittaa". Eli haastattelija antaa sanan ja vaihtoehdot, ja miun pitäis niistä tietää mitä sillä sanalla haetaan. Eniten kauhistuttaa tuo psyk. testi. Varmaan en ymmärrä mitään ja vastaan ihan outoja kaikkiin enkä ikinä pääse au pairiksi. yyh.. :P
Haastattelija muuten kysyi ihan yllättäen että miksi haluan au pairiksi. (ää.. ei voi kysyy kun en ole valmistautunut!). Hetken olin ihan et ööö..hmm.. Mutta sitten kävin selittämään jotain että kun en tiedä mitä töitä haluan tehdä kun valmistun ja se ahdisti ja sitten haluan matkustaa ja katsoin jotain vapaaehtoistöitä mut ne on kalliita ja sit pari kaverii tai oikeestaa yks ku se toine peru ni ne on tai se on lähös au pairiks ja aattelin et miks ei ja vaikutti kivalta ja rahaakaa ei mee paljoo ni sen takiii joo.. heh.. Rahan takia siis juu. :) No, onneksi tämä ei ollut vielä oikea haastattelu.
Huh. Kolme viikkoa aikaa panikoida tuota haastattelua. No, onneksi siitä viikko menee intensiivisesti eläessä 500 muun partiolaisen kanssa keskellä metsää, ja melkein toinen viikko kun matkustan ja vietän aikaa kaverin kanssa (mennään kattomaan POTTER!! :D :D) ja perheen seurassa (saan uudet vaelluskengät!! :D).
Ja nyt meen hyppimään keskelle lattiaa hetkeksi aikaa että vähän rauhoitun. :)
Laitoin Eur AuPairille hakemuksen siis kaksi viikkoa sitten sunnuntaina. Viikko sitten maanantaina tuli sähköpostia, jossa kerrottiin mm. miun haastattelijan nimi. No eilen päätin että jos tänään ei soiteta niin soitan itse huomenna. Tänään siis, ihan äsken tartuin puhelimeen, kun olin ensin avannut ääntä, hermoillut puoli tuntia jne.. (inhoan tärkeitä puheluita!!)
Haastattelija asustelee samalla paikkakunnalla, mikä helpottaa asiaa huimasti. Sovittiin haastattelu 12.8. (ja miun pitäs muka löytää sen talo jostain kuusesta..) Haastattelija kuullosti mukavalta ja vakuutteli kovasti ettei tarvitse jännittää.
Itse haastattelutilaisuus kestää sitten huimat 2 tuntia! Noin. Haastattelu sisältää ihan jutustelua suomeksi, haastatteluosion englanniksi, psykologisen testin englanniksi (saa ottaa sanakirjan mukaan :D) ja olikohan vielä erikseen vai sisältyiköhän tää johonkin edellisistä, niin sellainen "mitä tämä sana tarkoittaa". Eli haastattelija antaa sanan ja vaihtoehdot, ja miun pitäis niistä tietää mitä sillä sanalla haetaan. Eniten kauhistuttaa tuo psyk. testi. Varmaan en ymmärrä mitään ja vastaan ihan outoja kaikkiin enkä ikinä pääse au pairiksi. yyh.. :P
Haastattelija muuten kysyi ihan yllättäen että miksi haluan au pairiksi. (ää.. ei voi kysyy kun en ole valmistautunut!). Hetken olin ihan et ööö..hmm.. Mutta sitten kävin selittämään jotain että kun en tiedä mitä töitä haluan tehdä kun valmistun ja se ahdisti ja sitten haluan matkustaa ja katsoin jotain vapaaehtoistöitä mut ne on kalliita ja sit pari kaverii tai oikeestaa yks ku se toine peru ni ne on tai se on lähös au pairiks ja aattelin et miks ei ja vaikutti kivalta ja rahaakaa ei mee paljoo ni sen takiii joo.. heh.. Rahan takia siis juu. :) No, onneksi tämä ei ollut vielä oikea haastattelu.
Huh. Kolme viikkoa aikaa panikoida tuota haastattelua. No, onneksi siitä viikko menee intensiivisesti eläessä 500 muun partiolaisen kanssa keskellä metsää, ja melkein toinen viikko kun matkustan ja vietän aikaa kaverin kanssa (mennään kattomaan POTTER!! :D :D) ja perheen seurassa (saan uudet vaelluskengät!! :D).
Ja nyt meen hyppimään keskelle lattiaa hetkeksi aikaa että vähän rauhoitun. :)
sunnuntai 5. heinäkuuta 2009
Lähetä
Aivoni ilmeisesti toimivat yölläkin. Olin nimittäin aamulla melko varma kumman järjestön haluan hoitavan asioitani. Aamulla kömmin sängystä netin ääreen ja täytin esihakemuksen. Ennen lähetä-painikkeen painamista piti kuitenkin vielä katsoa esittelyvideot läpi rohkaisuksi. Olen nyt siis hakenut Eur Au Pairin au pair -ohjelmaan. Toivon puhelua ensi viikolla ja seuraavalle maanantaille haastattelua, kun olisin muutenkin matkassa silloin.
Hakemus on nyt siis lähetetty. Seuraavaksi olisi hyvä tehdä koulutöitä, jotta olisi jotain mahdollisuuksia valmistua tämän vuoden puolella.
Hakemus on nyt siis lähetetty. Seuraavaksi olisi hyvä tehdä koulutöitä, jotta olisi jotain mahdollisuuksia valmistua tämän vuoden puolella.
lauantai 4. heinäkuuta 2009
New world?
A whole new world. Halusin laittaa tuon laulun sanat näkyviin, koska hyvin monet rivit sopivat tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni. Olen lähdössä au pairiksi Yhdysvaltoihin, kokonaiseksi vuodeksi.
Joku kysyy nyt miksi. En osaa vastata joka kerta samalla tavalla, mutta luultavasti jotain näistä saatat kuulla, jos erehdyt kysymään tämänkin jälkeen. Ehkä suurin syy on halu nähdä maailmaa, ja nyt valmistumisen jälkeen siihen tarjoutuu loistava mahdollisuus, kun vielä ei ole sitoutunut työhön, asuntoon tai muuhunkaan. Au pairiksi siksi kun tykkään lapsista, ja tämä nyt vain on hyvin edullinen tapa päästä ulkomaille pidemmäksi aikaa. Miksi siis ei? Samalla voin pohtia tulevaisuuttani, halujani ja mielenkiintojani tulevaisuudelle. Tämä avaa samalla monia ovia, onhan ulkomailla työskentely melko vakuuttava lisä CV:hen.
Jatkan listaa. Haluan tavata uusia ystäviä, ympäri maailman. Kulttuurit kiinnostavat. Au pairina pääsen tutustumaan amerikkalaisen kulttuurin lisäksi muista maista tulleiden au pairien kulttuuriin. Oleskellessani maassa, jonka kieltä olen opiskellut täydet 10 vuotta ja ammattikorkeassa vielä muutamat kurssit päälle, on mielenkiintoista nähdä kuinka sitä pärjääkään pelkällä englannilla. Ja käsillä :D Ja tietysti voin samalla syventämää osaamista.
Ja voihan sitä samalla yrittää bongailla julkkiksia ja valokuvata kuuluisia nähtävyyksiä. Voin vaan kuvitella miten paljon kuvia vuoden aikana tulee, jos jo kolmen kuukauden aikana Intiassa saan näpsittyä 2000 kuvaa, enkä edes aina kantanut kameraa mukana. Huh.
Ensimmäinen vaihe tässä prosessissa on kertoa tutuille. Muutamat kaverit ja sisko ovat olleet innoissaan ja siskon lisäksi pari kaveria sanoivat tulevansa sitten kylään :D Äiti ja iskä suhtautuivat melkolailla rauhallisesti. Pelkäsin molempien kohdalla suurta vastustusta, mutta toisaalta voi olla etteivät he vielä tajunneet kuinka tosissaan olen. (En kyllä tajua sitä itsekään.)
Toinen vaihe on kovassa pohdinnassa. Pitäisi päättää järjestö. Kaksi vaihtoehtoa on, Eur Au Pair sekä EF:n Cultural Care. Ja miten voikaan olla näin hankala valita. Jos joku jolla on kokemusta järjestön valinnasta, eksyy tänne blogiin niin voisitko vinkata kumpi kannattaa valita. En pysty itse miettimään enää.
No. Täytyy ehkä vain hetki sulatella. Voihan sitä kai tässä alkuvaiheessa vielä vaihtaa jos tuntuu ettei suju.
Joku kysyy nyt miksi. En osaa vastata joka kerta samalla tavalla, mutta luultavasti jotain näistä saatat kuulla, jos erehdyt kysymään tämänkin jälkeen. Ehkä suurin syy on halu nähdä maailmaa, ja nyt valmistumisen jälkeen siihen tarjoutuu loistava mahdollisuus, kun vielä ei ole sitoutunut työhön, asuntoon tai muuhunkaan. Au pairiksi siksi kun tykkään lapsista, ja tämä nyt vain on hyvin edullinen tapa päästä ulkomaille pidemmäksi aikaa. Miksi siis ei? Samalla voin pohtia tulevaisuuttani, halujani ja mielenkiintojani tulevaisuudelle. Tämä avaa samalla monia ovia, onhan ulkomailla työskentely melko vakuuttava lisä CV:hen.
Jatkan listaa. Haluan tavata uusia ystäviä, ympäri maailman. Kulttuurit kiinnostavat. Au pairina pääsen tutustumaan amerikkalaisen kulttuurin lisäksi muista maista tulleiden au pairien kulttuuriin. Oleskellessani maassa, jonka kieltä olen opiskellut täydet 10 vuotta ja ammattikorkeassa vielä muutamat kurssit päälle, on mielenkiintoista nähdä kuinka sitä pärjääkään pelkällä englannilla. Ja käsillä :D Ja tietysti voin samalla syventämää osaamista.
Ja voihan sitä samalla yrittää bongailla julkkiksia ja valokuvata kuuluisia nähtävyyksiä. Voin vaan kuvitella miten paljon kuvia vuoden aikana tulee, jos jo kolmen kuukauden aikana Intiassa saan näpsittyä 2000 kuvaa, enkä edes aina kantanut kameraa mukana. Huh.
Ensimmäinen vaihe tässä prosessissa on kertoa tutuille. Muutamat kaverit ja sisko ovat olleet innoissaan ja siskon lisäksi pari kaveria sanoivat tulevansa sitten kylään :D Äiti ja iskä suhtautuivat melkolailla rauhallisesti. Pelkäsin molempien kohdalla suurta vastustusta, mutta toisaalta voi olla etteivät he vielä tajunneet kuinka tosissaan olen. (En kyllä tajua sitä itsekään.)
Toinen vaihe on kovassa pohdinnassa. Pitäisi päättää järjestö. Kaksi vaihtoehtoa on, Eur Au Pair sekä EF:n Cultural Care. Ja miten voikaan olla näin hankala valita. Jos joku jolla on kokemusta järjestön valinnasta, eksyy tänne blogiin niin voisitko vinkata kumpi kannattaa valita. En pysty itse miettimään enää.
No. Täytyy ehkä vain hetki sulatella. Voihan sitä kai tässä alkuvaiheessa vielä vaihtaa jos tuntuu ettei suju.
A whole new world
I can show you the world
Shining, shimmering, splendid
Tell me, princess, now when did
You last let your heart decide?
I can open your eyes
Take you wonder by wonder
Over, sideways and under
On a magic carpet ride
A whole new world
A new fantastic point of view
No one to tell us no
Or where to go
Or say we're only dreaming
A whole new world
A dazzling place I never knew
But when I'm way up here
It's crystal clear
That now I'm in a whole new world with you
Now I'm in a whole new world with you
Unbelievable sights
Indescribable feeling
Soaring, tumbling, freewheeling
Through an endless diamond sky
A whole new world
Don't you dare close your eyes
A hundred thousand things to see
Hold your breath - it gets better
I'm like a shooting star
I've come so far
I can't go back to where I used to be
A whole new world
Every turn a surprise
With new horizons to pursue
Every moment red-letter
I'll chase them anywhere
There's time to spare
Let me share this whole new world with you
A whole new world
That's where we'll be
A thrilling chase
A wondrous place
For you and me
Shining, shimmering, splendid
Tell me, princess, now when did
You last let your heart decide?
I can open your eyes
Take you wonder by wonder
Over, sideways and under
On a magic carpet ride
A whole new world
A new fantastic point of view
No one to tell us no
Or where to go
Or say we're only dreaming
A whole new world
A dazzling place I never knew
But when I'm way up here
It's crystal clear
That now I'm in a whole new world with you
Now I'm in a whole new world with you
Unbelievable sights
Indescribable feeling
Soaring, tumbling, freewheeling
Through an endless diamond sky
A whole new world
Don't you dare close your eyes
A hundred thousand things to see
Hold your breath - it gets better
I'm like a shooting star
I've come so far
I can't go back to where I used to be
A whole new world
Every turn a surprise
With new horizons to pursue
Every moment red-letter
I'll chase them anywhere
There's time to spare
Let me share this whole new world with you
A whole new world
That's where we'll be
A thrilling chase
A wondrous place
For you and me
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)