Tuumailua haastattelusta

Miulla on jo 5 lukijaa, ja vaan 1 livemaailmasta tuttu :D Aikas hyvin..

Haastattelu siis oli tänään ja menin ja olin ja tulin pois. Mitään en kertonut että on vielä mietinnässä, kun täti niin kovasti kehu järjestöä ja selitti miten turvallista tälleen on lähteä.

Haastattelu kesti 2 ja puoli tuntia. Juteltiin alkuun ihan yleistä, juotiin teetä ja mie silittelin koiraa ja kuivattelin itteäni (tietysti siellä alkoi juuri sataa kun olin lähdössä, eikä mitään pientä tihkutusta..)

Ekana tein tyyliin ylä-astetasosen englannin testin. Siinä testattiin ymmärränkö tietyn sanan, osaanko laittaa oikean preposition paikalleen ja kuulun ymmärtämistä (no siinä meni ainakin yks väärin kun nainen ei ihan osannut lausua sitä. muutenkin se vähän lausui jotain tosi oudosti mutta osasi kyllä paljon sanoja mitä mie en). Testissä piti valita kolmesta vaihtoehdosta yksi, eli tosi simppeli. (tulee mieleen yläasteen uskonnonkokeet :D)

Toisena tein psykologisen testin, se oli aika hassu koska siinä kyseltiin monta kertaa eri sana- ja lausemuodoin tuntuuko miusta että mie en osaa selittää asiaa tai juokseeko miun ajatukset nopeesti ja hallitsemattomasti, tai onko miusta joskus tuntunut siltä etten muista missä oon, mitä matkalla on tapahtunu, tai ootko koskaan lyönyt ketään suuttuessasi jne.. Odotin enemmän persoonaa kuvaavaa testiä, esim. mitä teet jos lapsi itkee jne.. vaikka voihan joku lyödäkin lasta kun se itkee, kun itse hermostuu.

Kolmantena haastattelija kyseli ihan tähän au pairiutee liittyviä asioita, ja oliko vähän nolo kun selitin ettei miulla ja miun äitillä nyt oo mitkään parhaat välit kun ollaan molemmat vaan niin itsepäisiä ja miul menee välillä hermot (no, ei meillä nyt niin huonot välit ole.. ), sit et vanhemmat on eronnu ja sisko vielä asuu avoliitossa ja niillä on lapsi :D Ulkomailla arvostavat tällasta :) No, onneks se haastattelija sano ettei se laita niitä sinne.

Tossa vipossa osiossa oli myös tosi hankala keksiä esim. mitkä kyvyt tai luonteenpiirteet auttaa sopeutumaan uuteen kulttuuriin.. (ööh?)

Ja kun olin jo lähdössä ja sanomassa koiralle heipat, muistin lisätä että pidän eläimistä paljon. Nyt on sitten iso nippu papereita jotka pitäisi täyttää tai pyytää ihmisiä täyttämään. Ei vaan jaksa nyt.

Njooh. Englanti-asia sekoitti nyt miun pään vähän. 3 on vastannut positiivisesti että ne olisi kiinnostuneita, tosin yksi laittoi viestiä että he tarvitsevat jo syksyllä, mutta ilmeisesti laittoivat varalle jos eivät saa aiemmin ketään. Kahdelle muulle laitoin sähköpostia. Toinen on yksinhuoltajaperhe pohjois-Irlannissa, heillä on 5 ja 6 vuotiaat lapset, 2 koiraa ja 2 kissaa sekä hevostallit (eli se on niitten yritys). Toinen perhe oli miun suosikki kaikista (paitsi niillä ei kai oo eläimiä). Kaksi lasta, 1 ja 5 vuotiaat jossain koillis-englannissa. Vaikutti mukavalle ja lapset on niin söpön näkösiä!

Nyt sit vaan odottelemaan ja miettimään asiaa.. Sama se oikeastaan mihin sitä menee kunhan vaan löytyy kiva perhe. Tuo Amerikka vaikuttaa nyt vaan niin kaukaselta ja siellä pitäis olla vähintään vuosi. Toisaalta sinne on myös hirmu hyvä tuo sopimus, Englantiin jos menee niin täytyy itse maksaa lennot, vakuutukset jne.