Mansikkaheinää ja kaurapuuromuffinseja

Hui kun aika menee nopeasti. (taidan aloittaa aika monet miun kirjotukset tuolla lauseella..) On miulla kyllä tekemistä riittänyt, ettei ole kunnolla nukkuakaan ehtinyt. Tai olishan sitä mutta kun sähköpostit pitää tarkastaa kerran päivässä jne.. :D Koulu on siis vienyt tosi paljon miun vapaa-aikaa. Sain My Father's Dragon -kirjan luettua, se oli kivan rentoa luettavaa (no, lastenkirja). Sitten oli vuorossa Tale of Despereaux, tarina pienestä hiirestä joka rakastuu ja pelastaa prinsessan. Tästä kirjasta miun piti tehdä n. 30 kysymystä tunnille, ryhmäkeskustelun tueksi. Hiukan meinasi tulla kiirus kun sunnuntai-iltana vielä lueskelin viimeisiä sivuja, ja iltamyöhällä yritin keksiä kysymyksiä. Hyvin se ilmeisesti kuitenkin meni, koska sain B:n, asteikolla A-F. :) Samoin ensimmäinen essee jonka kirjoitin kuvakirjasta, tuli takaisin B:nä. Eli hyvin menee :) Viimeinen kirja jonka "luin" oli Hatchet, joku paikallinen kaikkien-pitää-tietää-tämä-kirja. "Luin" kirjan siis päivässä. Keskiviikkona ennen koulua pelastin itseni etsimällä netistä lyhennelmän kirjasta, ja löysinkin itse asiassa tosi hyvän sellaisen. Tietovisa ei mennyt ihan penkin alle, keskustelussakin pysyin melkein kärryillä, joskaan en ihan ollut itse äänessä. Mutta jotta näin siis olen viettänyt päiviä täällä, hoitaen lapsia ja illalla lukien kirjoja.

Mitähän mainitsemisen arvoista myö ollaan tehty.. Ooh, no perjantaina käytiin hei metsässä! Se oli aika hurja juttu! Näiden metsä oli aika pienikaskuvista kuusta, joten ihan metsältä se ei tuntunut kun aluskasvillisuuttakaan ei kamalasti ollut. Mutta metsä mikä metsä. Sieltä löytyi mansikoita, joiden takia mentiinkin sinne. Näytin näille miten Suomessa on tapana kerätä metsämansikoita, eli seivästettynä heinään. Tykkäsivät ja ihmettelivät kovasti :)

Lauantaina lähdin Brasilia-L:n kanssa rannalle. Kävin hakemassa hänet kotonta, ja tapasin host äitinkin. Tämä oli siis yksi niistä perheistä jotka miuta kyseli aupairikseen, joten tapaaminen oli jännä. Mutta rannalle lähdettiin ja siellä loikoiltiin pari tuntia. Kävin uimassakin, ranta oli matala, vesi oli lämmintä ja aurinko porotti. Oli muuten erikoinen tunne kun tuli uimasta pois, kun ei palellut yhtään! Ihmettelin vaan että mitäs tämä on. :D Päätettiin L:n kanssa lähteä syömään. Subwayssa myyjä (mies) kehui miun paitaa kun maksoin ostoksia. Kun olin syömässä, hän kysyi mistä oon saanut tuon paidan. Kerroin että kaveri toi sen tuliaisina Kreikasta. Sitten mies kysyi poltanko mie. Hiukan hämmentävä kysymys. Vastasin tietysti ei, johon mies kommentoi, että niin siinä paidassa lukee (STAY HIGH - yes I do!). Hiukan menin hiljaiseksi, ihmettelin ja katselin miun paitaa ja koitin ymmärtää mitä tuo oikein oli tarkoittavinaan. Poistuttiin L:n kanssa paikalta ja mentiin autoon tutkimaan missä olisi lähin elokuvateatteri. Istuttiin siis autossa jokunen tovi, kunnes mies tulee perässä ja kysyy haluaisinko tavata uudestaan. Ai joo, ja muistaa luonnollisesti kehua kuinka kaunis oon :D No mie en ihan saanut kovin hyvää kuvaa tyypistä joten sanoin ei kiitos. Kaikenlaista :P

Leffassa meni Toy Story 3, 3D versiona. Voinko kysyä miten on mahdollista että lasten leffassa, siis LASTEN leffassa (!!) käy itkettämään?? Huoh. Tosin itken melkein joka leffassa, mutta silti..lasten! Hyvä leffa kuitenkin :)

Uuh! Sunnuntaina täällä oli markkinat, ns. maanviljelijän markkinat (Farmers Market). Myyjät oli paikallisia maanviljelijöitä, eli ruoka oli lähiruokaa. Siellä oli myös joitain taiteilijoita yms myymässä omia tuotteitaan. Tosi upeita koruja, vaikkakaan ei miun tyylisiä. Ei tullut siis ostettua mitään, mutta kuvia otin kyllä. Tällä kertaa juttelemaan tuli nainen, joka kysyi "miten kehtaat ottaa kuvia täällä". Hetken aikaa piti hakea vastausta ja miettiä taas mitähän tuo tarkoitti, joten kysyin onko hän itse myymässä jotain. Ei, oltiin molemmat vaan siis kuvailemassa ja katselemassa, ja jäätiin juttelemaan siitä miten väkijoukossa kehtaa ottaa kuvia ihmisistä yms. Kaukaa ja zoomaamalla, sanoisin :) tai sivusta.

Aloitin sunnuntaina myös miun rekisterikilpi-jahdin. Joka osavaltiolla on oma rekisterilaattansa, eli kun ajelee ympäriinsä, näkee mistä auton omistaja on kotoisin. Oon bongannut jo ainakin Minnesotan, Floridan, Ohion, Illinoiksen ja Texasin. Ajattelin ottaa kuvat kaikista uusista kilvistä mitä näen, mutta liikenteessä etenkin itse ajaessa on vähän haasteellista kun näkee viereisellä kaistalla uuden kilven, ja itse pitäisi liikkua eteenpäin ja samalla kaivaa kameraa ja ottaa kuvaa ja seurata liikennettä, joten kuva taitaa olla vaan kolmesta osavaltiosta. Jotain sekin :)

Viikolla on ollut tosi kivoja ilmoja, ja ollaan ulkoiltu paljon lasten kanssa. Nyt kun Meidl viettää päivänsä kotosalla, on pakko keksiä aina välillä jotain kehittävää tekemistä. Ollaan käyty pyöräretkellä (tosin mie kävellen kun Shnimpu ei voi tulla vielä pyörän kyytiin), puistoilemassa, kirjastossa, ruokaostoksilla, järjestetty pianokonserttoja (Meidl pianistina ja pehmoleluja yleisönä), ja tänään torstaina leivottiin. Tarkoituksena oli leipoa yhdessä raparperipiirakka, mutta Meidl innostuikin tekemään kaurapuuromuffinseja (joista mie en oo koskaan kuullutkaan, eikä Meidl ihan tarkkaan muistanut miten ne tehtiin, mutta hyvin tyttö yritti ja saatiin välipalaksi kaurapuurolta maistuvat kökkäreet :P). Miun muropohja oli vähän turhan löysää, taisi voi olla liian sulaa. Mutta hyvältä silti maistui, sehän se pääasia on :)

Loppukevennyksenä kerron, että Shnimpu on alkanut kierähtämään mahalleen kun mie laitan sen sänkyyn nukkumaan, ei halua enää selällään köllötellä. Yhtenä päivänä toinen oli väsynyt ja makasi mahallaan, välillä hieroi silmiä ja välillä nosti pään ylös, katsoi miuta ja nauroi :D Miten suloista! Hetken päästä toinen tuhisi jo sikeässä unessa siinä, ja sitten se alkoi taas nauraa :D Toisella oli niin hauskaa vielä unissaankin :)