Yökyöpeli

No ei nyt tuu kuvia kun ne on omalla koneella, jossa ei oo enää nettiä kun sen kaverille luovutin. Mutta tekstiä tulee :) Iskä tulee vartin päästä ja mie tässä syön yöpuuroa. Eilinen ilta oli aika hyper kun en millään olis malttanut nukkumaan käydä, kyl mie 10 sit jo nukahinkin, ehkä olisin aiemmin jo nukahtanut mutta siskon kanssa piti viestitellä vielä :) Ja nyt mie en tiie pitääkö kuitenkin ottaa kännykkä mukaan, koska vaikka se ei toimi USAssa, niin siinä on silti herätyskello, jota tarviisin New Yorkissa. Minnesotassa ei sitten enää tarviis koko laitetta kun herätyskello oottaa pöydällä miuta.

Läksiäiset meni niin kivasti, mie taisin kyllä niistä mainita jo eilen? Ei muisti ihan pelitä. Pakkaukset mie sain päätettyä, kamala projekti. kaks kiloa meni yli jossain vaiheessa, sitten piti luopua osasta kauneustuotteita (meinasin kirjottaa kauheustuotteita, mutta sehän on melkein sama :D)

Ihan tosi epätodellinen olo, jännittää ja harmittaa lähteä kun niin monta rakasta jää tänne. Toivottavasti tuo harmitus hiipuu lennolla. Tuhkapilvistä ei ollut mitään tuoreita uutisia Lontoon jälkeen, joten toivo elää että päästään lentämään :)

Laitan viestiä heti kun vaan pääsen perille ja löydän jostain koneen. Nyt pitää lähteä! Jaiks!

Pitää viel pakata vähä

Ou nou! Huomenna yöllä pitää ajaa Helsinkiin enkä vielä oo pakannu kokonaan! Eilen iltapäivällä alkoi tulla ahistusta kun piti oikeesti käydä pakkaamaan. Illalla ja aamulla ahisti kun nukkua piti. Pakkaamista on vähän hidastanu eilinen päänsärky (taisin olla liian kauan auringossa) ja siskon tyttö joka aina säännöllisesti on nukkumassa, jolloin ei oikein voi pakkailla suurempia. Mutta kyl miulla nyt jotain vaatteita on jo matkalaukussa, osa on vielä kuivumassa auringossa (vähän kuivuu ihan muutamassa tunnissa kun vähän vielä tuulee päälle) ja huomenna pitää ihan ajatuksella ja ajan kanssa miettiä mitä vielä voisi tarvita. Ja tietysti punnita vähän mitä ees mahtuu mukaan.

Sisko kattelee just kuvia New Yorkista, kuuluu vaan lauseita "siun pitää sit ottaa kuva New Yorkista yöllä, vähän upee..!!" Yms. :) Nooh, enköhän mie jotain kuvia ota, ja tänne blogiinki laita esille.

Hassua kun tutut on kyselleet kaikenlaista nyt perheestä ja miun työstä, mitä miulla ei oo tullu mieleenkään, esim minkälaisia juhlia niillä on (viettääkö esim joulua amerikkalaisittain, saksalaisittain vai intialaisittain, vai sekoituksena) mutta mie oon todennut että pitää sitä olla juteltavaa sitten paikan päälläkin :D (ja hyviä keskusteluaiheita ootte kyllä antaneet!)

Huomenna. Hui! Lähtöön on ollu koko ajan niin kauan aikaa että on tuudittautunu vaan siihen että kyllä sitä ehtii. Ja joo, siis puolen tunnin päästä pitäis lähteä kaverille siivoamaan, kokkaamaan ja laittamaan naposteltavia esille. Miulla on läksiäiset :) Sit huomenaamulla sanomaan heipat siskolle ja tytsälle, illalla koittaa nukkua ja sit puol 2 yöllä matkaan kohti Helsinkiä. Nyt hipsin alakertaan keräämään yötavaroita kasaan ja reppuun! Huomenna tulee ehkä vielä jotain tekstiä, tai sitten ei :)

Miusta tuli norppafani!

Mie sain tänään viisumin. Haastattelu oli siis torstaina ja tänään maanantaina oli viisumi postissa, eli kyllä sen näköjään voi saada nopeastikin. Passi alkaa näyttää jo katu-uskottavalta kun on jo kahden eri maan viisumia kiinni. :)

Ja hain tänään varmaan neljännen pullon yskänlääkettä. Jos tää nyt olisi se joka oikeasti tehoaa loppuun asti.

Täytettiin tänään töissä Työkkärille arvio ja todistus harjoittelusta. Oli vähän turhan outoa kun työkaverit vaan kehu löysi paljon positiivisia asioita listaan. Eikä ne keksiny missä voisin kehittyä, joten miun piti sanoa missä tunnen että voisin vielä parantaa :P Oli tosi ihana saada niin positiivista palautetta ja oikeastaan olla samaa mieltä siitä, että ne pitää paikkansa.

Nyt taas McLeodit, iltapala ja huomenna norppailemaan töihin! Kiitos Atsi leikistä :) Ja Ammalle kiitos runoiluavusta :D

Norpan vuosi

Talven tullen järven päälle

norppa tekee luolan jäälle

sinne pesään suojaisaan

kuutti saapuu maailmaan

Kevät lumet sulattaa

norpat veteen vilahtaa

silloin tällöin nousee pää

järven pintaan jälki jää

Kesän sekä syksyn aikaan

kuka norpan nähdä saikaan

Ehkä joskus kiven päällä

norpan näkee siellä täällä

Talvi uuden kierron alkaa

norppakanta alkaa kasvaa

Toivotaan siis paljon lunta

rauhaa hiljaisuutta unta!

                                            Heidi

"Kato mitä mie löysin! Tää lähtee miun mukaa Amerikkaan"

Okei, tässä nyt niitä kuvia asioista joita oon ostanut lähiaikojen saatossa. Ekana tuliaisiksi menevät.

Mukit on lapsille, kaikille omansa (metsästin niitä Helsingissä kolmesta eri kaupasta), pienelle Brio-auto, keskimmäiselle Muumien värityskirja ja vanhimmalle Tatua ja Patua. Vanhemmille on tuo kirja ja yhteiseksi ostin vielä Suomi-muistipelin.

Kirjailijan allekirjoituksella :)

No näistä osa menee kyllä omaan suuhun. Mutta yhdet pussit annan ainakin maistiaisia lakuista ja salmiakista. 

Hienot suklaat tuliaisiksi ja ehkä vielä yksi levy tavallista heille, kaksi tavallista miulle. Lisäksi mietin jos veisin kotitekoista hilloa ja tekisin joku päivä suomalaista pannaria. :) Nam!

Tässä on miun matkalaukku, johon ostin nuo osoiteläpsykät ja remmin ympärille. 

 Ja tämän ostin käsimatkatavaroille, koska en jaksa taistella kahden vedettävän laukun kanssa. Sitäpaitsi reppu on muutenkin monipuolisempi. Toivon mukaan kaikki tavarat mahtuu hyvin mukaan :)

Tämä on se Eurin laukku, jota pitää käyttää lentokentillä.

Äiti lahjoitti omat läpsykkäänsä, jotka on kätevät jos pitää mennä ulos mutta kädet on täynnä.

Jaa.. Tadaa! Kaivoin lelulaatikosta töihin pehmonorppaa, kun törmäsin tähän ihanuuteen :) Tämä on PUPPE. Puppe on ollut miun turvalelu jossain vaiheessa lapsuutta, ja kannoin sitä mukana aika pitkään. Nyt Puppe pääsee pitkälle matkalle katsomaan maailmaa. Eli saanko esitellä: miun virallinen matkakumppani koko Amerikan reissun ajan. (yllätyin miten hyvässä kunnossa se vielä on)

"jossa _____ kuiske soi"

On mennyt niin hurjan nopeasti aika etten ole ehtinyt kirjoittamaan, tai jaksanutkaan kun aikaa olisi ollut. Miulla on niin paljon valokuvattavaa ja tänne laitettavaa kun oon ostanut tuliaisia ja muuta itselle, eli kuvapostaus on toivonmukaan tulossa lähipäivinä pakosti jos on tullakseen, koska lähtöön on enää 8 päivää aikaa! Enkä mie oo pakannut. Joku päivä koitin miettiä mitä ottaisin mukaan mutta en päässyt puusta pitemmälle ja kävi ahdistamaan. Seuraavana päivänä tajusin ettei miun tarvii sitä niin kovasti stressata koska jos jotain unohtuu, sen voi ostaa USAsta. Kunhan aluksi on jonkin verran vaatteita ettei tarvitse heti pyykätä, ja sitten näitä suomijuttuja (salmiakki, suklaa, purkka, hapankorppu (se korvaa ruisleivän joka ehtisi mennä pilalle ennen perheeseen pääsyä)).

Päiväkoti päästi miut lopulta menemään, ja oon ollut taas kaksi viikkoa (jo?), vai viikon...? Viikon se taisi olla. Tän viikon oon ollut harjottelussa ryhmiksessä ja lapset on olleet niin ihania ja suloisia! Voittaa 6-0 päiväkodin mekastavat ja rajoja tahallaan rikkovat lapset (vaikka oli ne päiväkodissakin ihania, mutta kyllä nämä 8 pikkuista valloittaa sydämen). :) Mitäs myö ollaan siellä tehty. Perjantaina leivottiin lasten kanssa sitruunamuffinseja (vähän arpomalla kun oli vaan tavallisen muffinsin ohje, mutta hyviä tuli!) ja iltapäivällä mie kokeilin tehdä sitruunakiisseliä, ja hyvää tuli, lapsetkin tykkäsivät :) Ensi viikolla on luvassa norppailua. Alotettiin jo tekemään norppamosaiikkeja kangaspaloista. Niistä tulee tosi kivan näkösiä. Koitan muistaa ottaa kuvan joku päivä. Keskiviikkona tulee norppatäti kertomaan saimaannorpista :) Pitääkin etsiä onko miulla pehmonorppaa olemassa, vai muistanko ihan väärin.

Viikonloppuna tapahtui jotain mutta en muista mitä. No, mutta keskiviikkona menin kuitenkin kummille yöksi. Se kertoi kun oli ollut nuorena muutaman kesän Minneapoliksessa töissä, näin jotain kuviakin. Tiesittekö että Amerikkalaiset vaihtaa vaatteet joka päivä? Aika typerää... Mutta kesällä riittää kuulema sortsit ja toppi tai t-paita, eli paljon ei tarvitse stressata mitä pukee päälle :)

Torstaina klo 8 tapasin järjestöhepun, joka antoi puuttuvat lomakkeet viisumihakemukseen. Ajattelin että tässähän on hyvin aikaa ennen haastattelua, mutta onneksi viisastuin ja menin ratikkaan istumaan, koska se menikin kahdeksikko-reittiään ihan väärään suuntaan mihin mie olin menossa. Niinpä sitten jännitin ehdinkö paikalle, mutta ei ne miuta pois käännyttäneet konsulaatissa vaikka viitisen minuuttia taisin olla myöhässä. Vartijoita oli monta ja kaikilla joku oma homma. Miulta läpivalastiin tavarat ja mukaan sai ottaa vaan ne mitä tarvitsi, eli lomakkeet. Ovista ei päässyt menemään ellei ollut vartija avaamassa ja saattamassa. Se oli jännää. Huoneessa nainen sitten pyysi paperit, mies otti sormenjäljet ja toinen nainen "haastatteli" eli kyseli mm. minkälainen perhe on ja onko jotain koulutusta hommaan. Kaikki tämä oli tosi yksinkertaista. Viisumin pitäisi tulla maanantaina tai tiistaina.

Viisumihaastattelusta menin Eurin toimistolle. Matka oli jännitystä täynnä kun ratikka joutui poikkeamaan reitistä kaasuräjähdyksen takia, joten vaihdoin bussiin ja jännitin meneekö se oikeaan suuntaan. Löysin perille ja pienen etsinnän ja puhelinsoiton jälkeen löysin oikean oven ja kerroksenkin. Järjestöheppu kertoili jotain tosi itsestäänselyyksiä ja historiaa järjestöstä mutta tuli myös ihan hyödyllistä tietoa matkasta, New Yorkista ja lastenhoidostakin. Sain matkalipun ja Eurin kassin, jota pitää käyttää lentokentillä että tunnistaa toiset aupairit ja voi liittoutua yhteen ja eksyä kaikki kerralla. Mie oon ainut suomalainen joka lähtee nyt, joten New Yorkissa esittelen yksinäni Suomea, mutta ei pitäisi olla paha tehtävä. Kampus jolla opiskellaan ja yövytään sijaitsee, ei New Yorkin laitamilla niin kuin luulin, vaan Central Parkin vieressä. Joo. Miustakin aika tosi hurjaa ja siistiä. Harmi vaan kun meillä on tosi tiukka aikataulu ja päälle aikaeroväsymys, niin tuskin tulee kovin paljon illalla tutustuttua ympäristöön. Ja tiesittekö, että lapsia ei saa Amerikassa jättää hetkeksikään yksin autoon? Vaikka kävisit vain ostamassa postimerkin ja palaisit kahdessa minuutissa. Ei. Amerikkalaiset ovat ylihuolehtivaisia ja soittavat heti hätänumeroon. Onhan siellä kyllä aihettakin olla huolissaan kun on iso maa ja paljon outoja ihmisiä. Onneksi Suomessa ei ole ihan tällaista.

Mitähän muuta miulla vielä oli. Ai joo! Hain perjantaina pankista dollareita. Ne oli niin isoja ettei mahtunut miun lompakkoon. Toinen pätevä syy siis hajoamisen lisäksi ostaa uusi lompsa. Amerikasta sitten :)

Tänään oli partiokisat täällä Taipalsaarella. Mie olin rastivastaavana, se oli ihan uutta miulle mutta kaikki meni tosi hyvin, vaikka jotkut joutuivat odottamaan kauemmin, mehumukeja ei ollut kaikille, ja pulla loppui viimeisen ryhmän kohdalla kesken (nää ei kyllä johtuneet miusta vaan miulle annetuista ohjeista). Vedin vartioille bumtsibum-rastia. Niin oli kiireinen 4 tuntinen että ehdin vaan muutaman palan suklaata syödä välillä, vaikka evästä riitti repussa vaikka minkälaista. Voinpahan syödä ne myöhemmin :) Mie odotin jo eilen että tänään pääsee päivän päätteeksi saunaan. Onneksi ei satanut vettä niin kuin se lupaili.