Hei. Tulin vaan kertomaan että käytiin Shnimpun kanssa reilun tunnin lenkillä ihanassa kevätsäässä. Piti ennen puolta väliä ottaa talvitakista fleece pois kun tuli niin kuuma. Paikoin matkalla oli mielenkiintoista kävellä rattaiden kanssa, yhdessä kohdassakin oli nilkkaan asti vettä ja jäälaattoja, koko tien levyydeltä. Mie koitin sitten penkasta käsin työntää rattaita niitten laattojen läpi/yli mutta kuuma kyllä tuli! Shnimpu ehti nukahtaa juuri kun oltiin nähty peuroja metsässä, jäi sitten kanadanhanhet ja lintuparvet näkemättä. Kotiin päästyä mie aattelin touhuta ulkona ja edistää kevään tuloa tasottelemalla lumikasoja mutta ei ne ihan liikkunu mihinkään kun on ollut lämmintä ja kylmää peräjälkeen. Mutta tästä eteenpäin 10 päivää on ennustettu kunnon kevätsäitä ja yöpakkasetkin jää vaan yhdelle tai kahdelle yölle, joten taitaa olla kohta ihan kesäinen olo täällä!
Kotiin päästyä huomasin että oli tullut kaksi viestiä puhelimen vastaajaan. Kovasti en odottanut mitään kun yleensä soittelijat on jotain kaupustelijoita/rahankerääjiä. Soitin kuitenkin viestit ja molemmat oli miulle! Ha. Olipa hauska yllätys. Yllätyin kyllä vielä lisää ekan viestin kuunneltuani. Viimeeksi kun kävin katsomassa Joseph and the Amazing Technicolor Dreamcoat esityksen niin jätin palautelapun jonka täytettyä osallistui arvontaan jossa voi voittaa kaksi lippua seuraavaan näytökseen. No tuosta ne sitten puhelussa ilmoitti että olen ne voittanut, joten nyt pitää houkutella joku katsomaan miun kanssa Hallelujah Girls (kuullostaa hyvältä :P) ja varata sitten liput esitykseen.
No sitten se toinen viesti aiheutti hiukan hankaluuksia. Asian ymmärsin, siellä varmisteltiin että olen ymmärtänyt että miun pitää maksaa omat lennot New Yorkiin ja sieltä miulle sitten maksetaan lennot suomeen. Kyllähän mie sen ymmärsin mutta hetki meni ennen kuin sain puhelinnumeron ylös johon miun piti soittaa. Taisin kuunnella viestin 6 kertaa. Soittajan nimi on kyllä vieläkin mysteeri. Sinne mie koitin soitella ja kysellä mutta ekana puhelin valitti että pitää laittaa 1 tai 0 eteen kun on pitkän matkan puhelu. Koitin sitä mutta ei onnistunut kun sitten se kävi valittamaan jostain numerosta mitä ei tarvii laittaa ja mie en tajunnu mikä se oli. No sit jouduin soittamaan Mamalle töihin, ja se anto toisen numeron johon voin soittaa kun tuolla puhelimella ei vissiin voi muita kaukopuheluja soittaa kun vaan 1800-alkusiin numeroihin. Huoh. No joo, sitten siis kokeilin toista numeroa ja sieltä vastattiin hienosti ja sain tietää miun lentoaikataulun Suomeen!! Jee! :)
Elikkä; lennän 13.6. New Yorkista ensin Frankfurttiin ja sieltä Helsinkiin. Lähtöaika paikallista aikaa klo 3.40 pm ja perillä paikallista aikaa klo 12.15 pm seuraavana päivänä. Toivottavasti menee aika sujuvasti nukkuessa. Elikkä iskä, varaahan aika kalenteriin! Ja tilaa takakonttiin ;)
Joopas. Tuli aika innostunut olo kun sai tuon tietää. Ja tiiettekös, enää 9½ viikkoa töitä ja 3 viikkoa matkailua. Jännää! En mie ehkä ihan joka ilta laske päiviä ja viikkoja ja kuukausia :P
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matka. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
tiistai 22. kesäkuuta 2010
Rantalomalle pohjoiseen
Kaikki kuvat on nyt lisätty. Muistattehan että kuvaa klikkaamalla sen saa isommaksi!
Lomalla oli kivaa. Mentiin siis pohjoiseen, öö.. sen paikan nimi oli Brainerd, aika pieni paikka mutta todella viehättävä, turismin varassa elävä pikkukylä. Perjantai oli siis lähinnä pakkailua matkaa varten. Päästiin lähtemään odotettua aikasemmin kun Papa tuli matkaltaan kotiin aiemmalla lennolla. Oli se laittanut viestin kännykkään että tulee aiemmin, mutta kukaan ei tajunnut katsoa sitä, joten oltiin vähän yllättyneitä kun toinen tulee 6 tuntia etuajassa kotiin. :D Mutta kiva siis oli, päästiin lähtemään aiemmin ja oltiin päivällisaikaan perillä. Tehtiin itse ruuat mökissä, käytiin pienellä kävelyllä ja sitten laitettiin lapset nukkumaan.
Lauantai alkoi luonnollisesti aamupalalla, joka oli ihan mahtava! Voitte kuvitella hotellien tai laivojen aamupalatarjonnan, ja lisätä vähän plussaa kun ollaan Amerikassa. Nam! Olisin voinut syödä siellä koko päivän edestä, mutta mahalaukku on rajallinen. Tarjolla oli hedelmiä, marjoja, muroja, pekonia, kinkkua, muffinseja, pullaa (tms), donitseja, munakokkelia... ym. Ja paras osuus oli vohvelit, jotka sai paistaa itse ja valita päälle mansikkahilloa, kermavaahtoa ja siirappia. Vähän hieman makeeta, mutta toosi hyvää. Okei, mie en tuosta siirapista niin välittänyt, mutta hillon ja kerman kanssa NAM!
Ilmottauduttiin Meidlin kanssa ratsastukseen ja lähdettiin sinne 11 aikoihin. Ensin ajettiin autolla melkein puoli tuntia tallille. Siellä vaan kypärä päähän ja hevosen selkään, nopeat ohjeet miten ohjataan ja sitten metsään matka käy. Meidl meni yksin oman hevosensa kanssa kun en ihan ajoissa tajunnut kysyä haluaako se mennä yksin vai miun kanssa, joten se vaan ohjattiin hevosen selkään. Olin vähän että o-ou, mitenhän tässä käy, mutta hyvin se meni suurimmaksi osaksi, hevonen oli vaan aika vikuri ja halusi syödä koko ajan, joten ohjaaja otti Meidlin hepan hihnaan (älkää tappako, en tiedä sen oikeaa nimeä) ja talutti perässä. Miun heppa oli ihana, tosi iso ja rauhallinen. Välillä halusi syödä, välillä kävi laukkaamaan kun edellä olevat meni kovempaa. Oli hauskaa!! Ja sää oli täydellinen, pilvinen mutta lämmin, eli ei ollut paljon ötököitäkään kiusaamassa. Molemmat mie ja Meidl siis nautittiin kovasti heppailusta.
Heppailun jälkeen tavattiin muu perhe mökillä, syötiin lounas ja nukuttiin päiväunet. Joo, tää oli se päivä kun ne oli sytyttämässä takkaan tulta, kun tultiin Meidlin kanssa mökille. Miun piti vähän auttaa kun Papa halusi heittää sinne männynkäpyjä että se palaisi paremmin. Hyvä että juuri partioleirillä testattiin mikä toimii sytykkeenä parhaiten! Ennen päivällistä käytiin karkkikaupassa (ihan mielettömästi erilaisia karkkeja ja jäätelöä, niillä oli mm. pandan lakuja ja jotain toisia suomalaisia lakuja. :) Ostettiin jättijäätelötötteröt sieltä. Illalla oli vaahtokarkkien paistoa rannalla, nää kutsuu sitä s'moors (tai sinne päin). Vaahtokarkkia, keksiä ja suklaata siis, tässä kuvakollaasi:
Sunnuntai alkoi taas hyvin täyttävällä aamupalalla. Oltiin aamupäivä uimassa sisäuima-altaalla. Meillä oli tosi hauskaa! Jätettiin lounas väliin, koska oltiin vielä niin täynnä aamupalalta :D Iltapäivällä lähdettiin ponttooniveneajelulle. Talot järven rannalla näytti tosi ihanilta, suurin osa oli ihan vaan "mökkejä", tosi hulppeita sellaisia! Siis kesäkäytössä vain. Aurinko paistoi, oli lämmin ja vähän tuulahteli raikasta ilmaa. Aah! Lämmin tuli matkaillessa joten vaihdettiin uimapuvut päälle ja tultiin leikkimään rantaan. Mie lainasin pientä, yhden hengen kajakkia ja lähdin melomaan hetkeksi aikaa. Oli tosi ihanaa! Päivälliselle mentiin USA:n 100 parhaan joukossa olevaan pitsapaikkaan. Ne möi mm. pitsaa jossa oli puolukkahilloa, ja se oli tosi hyvää! Katseltiin myös ympäriinsä vähän. Siellä oli matkamuistomyymälä jossa myytiin mm. intiaanijuttuja, sellaisia unensieppaajia (niin kuin Twilight-elokuvassa, siinä toisessa näkyy), mutta en ostanut kun postikortteja.
Sunnuntai-ilta päättyi dramaattisesti kun Minnie sai kaksi ja Mama yhden mehiläisen piston. Soitettiin joku katsomaan ja saatiin tosi mukava poliisi käymään. Ilta kului siis aika pitkälti jääpusseja sekoitellessa ja jäädytellessä. Käytiin vielä iltauinnilla, jotta saatiin vähän jotain muuta ajalteltavaa (tai lähinnä Minnie). Kiva päivä oli kokonaisuudessaan!!
Maanantaina syötiin vaan aamupala ja lähdettiin ajamaan kotiin. Mie yritin kovasti lukea satuja autossa. Harmi vaan että ne oli Grimmin veljesten alkuperäisiä satuja, jotka ei ehkä ihan sovellu lapsille mm. kannibalismin ja muun väkivallan takia (tai tästä keskusteltiin maananataina koulussa, ja jotkut oli sitä mieltä että hyvin lapset niitä voisi lukea mutta kyllä mie mielummin vähän "siistitympiä" versioita antaisin lapsille luettavaksi.
Maanantai jatkui tavaroiden purkamisella, Meidlin "leiriltä haulla" (miten voi olla niin vaikea löytää yhtä rakennusta? ajoin varmaan 3 kertaa väärään paikkaan matkan aikana. tosin en käyttänyt GPS:ää), esseen viimeistelyllä ja tulostustuksella, ja illalla koulussa.
Tämä tiistai alkoi melko uhkaavasti kun onnistuin myöhästymään sekä Meidlin että Minnien viemisessä, unohdin viedä Minnielle aurinkorasvaa (vaikka se luki vihkossa ja olin itse siitä puhunut Mamalle pariin kertaan), ja melkein hävitin autotallin oven avaajan (sellaisen joka toimii kaukaa). Mutta siitä päivä kääntyi paremmaksi. Hengailtiin Shnimpun kanssa pihalla (aurinkoa, 30 lämmintä!), mie luin kirjaa, Shnimpu nautti puun katselusta. Siivooja tuli siivoamaan, joten lähdin käymään pankissa (vihdoin), kaupassa (ostin Arlan juustoa, luulen että se on suomalaista :) ja pitsalounaalla. Iltapäivästä oltiin taas vähän lisää ulkona Shnimpun kanssa. Hain tytöt leiriltä ja koulusta (eli eskarista), ja mentiin ulos piknikille, banaanismoothiet ja naposteltavat mukana nautittiin ulkoilmasta! Shnimpu nautti banaanista :D Ja siinä se päivä melkeinpä oli. Tai tähän mennessä. Nyt pitää vaan lukasta huomiseksi yksi lasten kirja (My Fathers Dragon, tosi kivan oloinen, kevyt luettava!). Taidan siis siirtyä pihalle nauttimaan lämpimästä. Sisällä alkaa olla vähän viileä kun on ilmastointi päällä.
Lomalla oli kivaa. Mentiin siis pohjoiseen, öö.. sen paikan nimi oli Brainerd, aika pieni paikka mutta todella viehättävä, turismin varassa elävä pikkukylä. Perjantai oli siis lähinnä pakkailua matkaa varten. Päästiin lähtemään odotettua aikasemmin kun Papa tuli matkaltaan kotiin aiemmalla lennolla. Oli se laittanut viestin kännykkään että tulee aiemmin, mutta kukaan ei tajunnut katsoa sitä, joten oltiin vähän yllättyneitä kun toinen tulee 6 tuntia etuajassa kotiin. :D Mutta kiva siis oli, päästiin lähtemään aiemmin ja oltiin päivällisaikaan perillä. Tehtiin itse ruuat mökissä, käytiin pienellä kävelyllä ja sitten laitettiin lapset nukkumaan.
Wells Fargo, joka tarun mukaan oli niin iso että jaloillaan tallasi Minnesotaan kaikki nämä järvet. (minnesota on tunnettu järvistään, vaikka ei täällä ole ihan yhtä paljon kuin suomessa)
Puppe pääsi matkaan myös
Taukopaikalla vähän tuuli...
Ja tämä piti ihan kyltillä ilmoittaa? :D
Vilaus Mississippi-joesta. Sain hyvän kuvan :D
Lauantai alkoi luonnollisesti aamupalalla, joka oli ihan mahtava! Voitte kuvitella hotellien tai laivojen aamupalatarjonnan, ja lisätä vähän plussaa kun ollaan Amerikassa. Nam! Olisin voinut syödä siellä koko päivän edestä, mutta mahalaukku on rajallinen. Tarjolla oli hedelmiä, marjoja, muroja, pekonia, kinkkua, muffinseja, pullaa (tms), donitseja, munakokkelia... ym. Ja paras osuus oli vohvelit, jotka sai paistaa itse ja valita päälle mansikkahilloa, kermavaahtoa ja siirappia. Vähän hieman makeeta, mutta toosi hyvää. Okei, mie en tuosta siirapista niin välittänyt, mutta hillon ja kerman kanssa NAM!
Ilmottauduttiin Meidlin kanssa ratsastukseen ja lähdettiin sinne 11 aikoihin. Ensin ajettiin autolla melkein puoli tuntia tallille. Siellä vaan kypärä päähän ja hevosen selkään, nopeat ohjeet miten ohjataan ja sitten metsään matka käy. Meidl meni yksin oman hevosensa kanssa kun en ihan ajoissa tajunnut kysyä haluaako se mennä yksin vai miun kanssa, joten se vaan ohjattiin hevosen selkään. Olin vähän että o-ou, mitenhän tässä käy, mutta hyvin se meni suurimmaksi osaksi, hevonen oli vaan aika vikuri ja halusi syödä koko ajan, joten ohjaaja otti Meidlin hepan hihnaan (älkää tappako, en tiedä sen oikeaa nimeä) ja talutti perässä. Miun heppa oli ihana, tosi iso ja rauhallinen. Välillä halusi syödä, välillä kävi laukkaamaan kun edellä olevat meni kovempaa. Oli hauskaa!! Ja sää oli täydellinen, pilvinen mutta lämmin, eli ei ollut paljon ötököitäkään kiusaamassa. Molemmat mie ja Meidl siis nautittiin kovasti heppailusta.
Hih! Miun heppa :)
Heppailun jälkeen tavattiin muu perhe mökillä, syötiin lounas ja nukuttiin päiväunet. Joo, tää oli se päivä kun ne oli sytyttämässä takkaan tulta, kun tultiin Meidlin kanssa mökille. Miun piti vähän auttaa kun Papa halusi heittää sinne männynkäpyjä että se palaisi paremmin. Hyvä että juuri partioleirillä testattiin mikä toimii sytykkeenä parhaiten! Ennen päivällistä käytiin karkkikaupassa (ihan mielettömästi erilaisia karkkeja ja jäätelöä, niillä oli mm. pandan lakuja ja jotain toisia suomalaisia lakuja. :) Ostettiin jättijäätelötötteröt sieltä. Illalla oli vaahtokarkkien paistoa rannalla, nää kutsuu sitä s'moors (tai sinne päin). Vaahtokarkkia, keksiä ja suklaata siis, tässä kuvakollaasi:
NAM!
Sunnuntai alkoi taas hyvin täyttävällä aamupalalla. Oltiin aamupäivä uimassa sisäuima-altaalla. Meillä oli tosi hauskaa! Jätettiin lounas väliin, koska oltiin vielä niin täynnä aamupalalta :D Iltapäivällä lähdettiin ponttooniveneajelulle. Talot järven rannalla näytti tosi ihanilta, suurin osa oli ihan vaan "mökkejä", tosi hulppeita sellaisia! Siis kesäkäytössä vain. Aurinko paistoi, oli lämmin ja vähän tuulahteli raikasta ilmaa. Aah! Lämmin tuli matkaillessa joten vaihdettiin uimapuvut päälle ja tultiin leikkimään rantaan. Mie lainasin pientä, yhden hengen kajakkia ja lähdin melomaan hetkeksi aikaa. Oli tosi ihanaa! Päivälliselle mentiin USA:n 100 parhaan joukossa olevaan pitsapaikkaan. Ne möi mm. pitsaa jossa oli puolukkahilloa, ja se oli tosi hyvää! Katseltiin myös ympäriinsä vähän. Siellä oli matkamuistomyymälä jossa myytiin mm. intiaanijuttuja, sellaisia unensieppaajia (niin kuin Twilight-elokuvassa, siinä toisessa näkyy), mutta en ostanut kun postikortteja.
Sunnuntai-ilta päättyi dramaattisesti kun Minnie sai kaksi ja Mama yhden mehiläisen piston. Soitettiin joku katsomaan ja saatiin tosi mukava poliisi käymään. Ilta kului siis aika pitkälti jääpusseja sekoitellessa ja jäädytellessä. Käytiin vielä iltauinnilla, jotta saatiin vähän jotain muuta ajalteltavaa (tai lähinnä Minnie). Kiva päivä oli kokonaisuudessaan!!
Maanantaina syötiin vaan aamupala ja lähdettiin ajamaan kotiin. Mie yritin kovasti lukea satuja autossa. Harmi vaan että ne oli Grimmin veljesten alkuperäisiä satuja, jotka ei ehkä ihan sovellu lapsille mm. kannibalismin ja muun väkivallan takia (tai tästä keskusteltiin maananataina koulussa, ja jotkut oli sitä mieltä että hyvin lapset niitä voisi lukea mutta kyllä mie mielummin vähän "siistitympiä" versioita antaisin lapsille luettavaksi.
Maanantai jatkui tavaroiden purkamisella, Meidlin "leiriltä haulla" (miten voi olla niin vaikea löytää yhtä rakennusta? ajoin varmaan 3 kertaa väärään paikkaan matkan aikana. tosin en käyttänyt GPS:ää), esseen viimeistelyllä ja tulostustuksella, ja illalla koulussa.
Tämä tiistai alkoi melko uhkaavasti kun onnistuin myöhästymään sekä Meidlin että Minnien viemisessä, unohdin viedä Minnielle aurinkorasvaa (vaikka se luki vihkossa ja olin itse siitä puhunut Mamalle pariin kertaan), ja melkein hävitin autotallin oven avaajan (sellaisen joka toimii kaukaa). Mutta siitä päivä kääntyi paremmaksi. Hengailtiin Shnimpun kanssa pihalla (aurinkoa, 30 lämmintä!), mie luin kirjaa, Shnimpu nautti puun katselusta. Siivooja tuli siivoamaan, joten lähdin käymään pankissa (vihdoin), kaupassa (ostin Arlan juustoa, luulen että se on suomalaista :) ja pitsalounaalla. Iltapäivästä oltiin taas vähän lisää ulkona Shnimpun kanssa. Hain tytöt leiriltä ja koulusta (eli eskarista), ja mentiin ulos piknikille, banaanismoothiet ja naposteltavat mukana nautittiin ulkoilmasta! Shnimpu nautti banaanista :D Ja siinä se päivä melkeinpä oli. Tai tähän mennessä. Nyt pitää vaan lukasta huomiseksi yksi lasten kirja (My Fathers Dragon, tosi kivan oloinen, kevyt luettava!). Taidan siis siirtyä pihalle nauttimaan lämpimästä. Sisällä alkaa olla vähän viileä kun on ilmastointi päällä.
torstai 27. toukokuuta 2010
Kuvia 1, matka ja New York
Puppe sanomassa heipat Suomen aamuauringolle
Central Parkissa kävelyllä
Josta jatkettiin Times Squerelle
Lähdössä kiertoajelulle
Empire State Building
Näkymä huoneen ikkunasta
Empire State Buildingilla kurkistelemassa näkymiä
sunnuntai 23. toukokuuta 2010
Matka perheeseen
Perjantaina siis oli matkustuspäivä. Meidät pakattiin bussiin ja tiputettiin La Gardia -lentokentälle New Yorkissa. Ekana laukkujen check in. Siellä oli jotkun itsepalvelupisteet joita mie yritin käyttää mutta hetken yritettyäni kone sanoi että ota yhteys virkailijaan. Miut ohjattiin jonoon, ja hetken kuluttua kaikki muutkin koneita käyttävät, koska niillä oli joku tekninen ongelma eikä mitkään koneet toiminu. Jonkin ajan päästä ne saatiin korjattua ja miekin pääsin virkailijan luokse. Miehän olin saanut miun lentolipun tulostettuna sähköpostista. Annoin sen virkailijalle, joka totesi että se ei riitä, pitää olla lentolipun numero. Ööh. Eihän miulla sellaista ole. Houston, we have a problem. Virkailija sanoi että miun pitää soittaa jonnekin ja selvittää se, mutta onneksi se sitten teki sen itse ja sai selville ja kaikki oli lopulta hyvin. Huh!
Meksikotytön kanssa kun oltiin menossa samalle lennolle niin tottakai myö onnistuttiin kadottamaan toisemme. Brasilialaiset oli kuitenkin vielä näköyhteydessä, joten menin niiden kanssa syömään älyttömän hyvää kanapastaa. (myyjä kysyi haluanko terveellistä vai hyvää kanaa, eli grillattua vai jotain kuorrutettua. otin terveellisen ja se oli hyvää!!) Yksi tytöistä halusi lisää juustoraastetta ruuan päälle ja haki semmosen ison sirottimen ja oikein antaumuksella lisäsi sitä ruokaan, jolloin purkin korkki tippui ja kaikki juusto oli ruuan päällä. Saatiin kunnon naurut :D
Mentiin (eri) porteille ja omallani löysin Meksikotytön. Koneessa mein piti odottaa melkein 40 minuuttia että saatiin lähtölupa. Istuin Chigagolaisen naisen vieressä, ja juteltiin kovasti matkan aikana. Sain kehuja miun englannin kielestä :) Chigagossa meidän jatkolento oli ensin 10 minuuttia myöhässä ja myöhemmin kun kurkattiin niin se oli kokonaan hävinnyt taululta. Great. Saatiin kuitenkin selville että lento on tunnin myöhässä, joten mie soitin host perheelle että ne tietää. Kolikkopuhelin oli tosi vaikea käyttää, yritin monta kertaa ja se vaan menee väärin. Mutta kuitenkin. Lento oli myöhässä mutta onneksi ei tarvinut odottaa koneessa. Minneapoliksessa mentiin Meksikotytön kanssa yhtä matkaa ja vaihdettiin vielä osoitteet ja numerot. Molempien perheet oli vastassa laukkujen luona. Miuta vastassa oli äiti ja 7v tyttö, jolla oli ilmapallo ja iso hymiönaama (koulun musikaalista) jossa luki miun nimi. Tyttö (pitää kysyä saanko käyttää nimiä täällä..) oli väsynyt ja höpötti koko ajan (enimmäkseen koulun musikaalista) mutta vitsi toinen on fiksu! Ihan mahtavaa. No, illalla päästiin 10 aikaan kotiin :) ja mie sain oman huoneen ja vessan, syötiin iltapalaa ja vähän juteltiin ja sitten nukkumaan.
Miun huone on aika pieni mutta sitäkin ihanampi! Säilytystilaa on tosi paljon, täällä on tuollaiset seinätasot kahdella seinällä ja kokolattiamatto ja keltaiset (ei oranssit) seinät ja sänky on ihana ja vessa ja kaikki :D Saan kuulema sulkea portaitten alla olevan oven jos haluan olla rauhassa, eli ihan koko alakerta on miun käytössä. Tuossa vieressä on leikkitila, jossa on telkkari ja juoksumatto ihan vapaasti käytettävissä.
Oh, mie taidan mennä suihkuun ja aamupalalle ja kirjoitella jossain vaiheessa enemmän. Pitää tänään tutkia kesäkursseja jos haluan jotain ottaa, koska ne kaikki alkaa tosi pian!
Meksikotytön kanssa kun oltiin menossa samalle lennolle niin tottakai myö onnistuttiin kadottamaan toisemme. Brasilialaiset oli kuitenkin vielä näköyhteydessä, joten menin niiden kanssa syömään älyttömän hyvää kanapastaa. (myyjä kysyi haluanko terveellistä vai hyvää kanaa, eli grillattua vai jotain kuorrutettua. otin terveellisen ja se oli hyvää!!) Yksi tytöistä halusi lisää juustoraastetta ruuan päälle ja haki semmosen ison sirottimen ja oikein antaumuksella lisäsi sitä ruokaan, jolloin purkin korkki tippui ja kaikki juusto oli ruuan päällä. Saatiin kunnon naurut :D
Mentiin (eri) porteille ja omallani löysin Meksikotytön. Koneessa mein piti odottaa melkein 40 minuuttia että saatiin lähtölupa. Istuin Chigagolaisen naisen vieressä, ja juteltiin kovasti matkan aikana. Sain kehuja miun englannin kielestä :) Chigagossa meidän jatkolento oli ensin 10 minuuttia myöhässä ja myöhemmin kun kurkattiin niin se oli kokonaan hävinnyt taululta. Great. Saatiin kuitenkin selville että lento on tunnin myöhässä, joten mie soitin host perheelle että ne tietää. Kolikkopuhelin oli tosi vaikea käyttää, yritin monta kertaa ja se vaan menee väärin. Mutta kuitenkin. Lento oli myöhässä mutta onneksi ei tarvinut odottaa koneessa. Minneapoliksessa mentiin Meksikotytön kanssa yhtä matkaa ja vaihdettiin vielä osoitteet ja numerot. Molempien perheet oli vastassa laukkujen luona. Miuta vastassa oli äiti ja 7v tyttö, jolla oli ilmapallo ja iso hymiönaama (koulun musikaalista) jossa luki miun nimi. Tyttö (pitää kysyä saanko käyttää nimiä täällä..) oli väsynyt ja höpötti koko ajan (enimmäkseen koulun musikaalista) mutta vitsi toinen on fiksu! Ihan mahtavaa. No, illalla päästiin 10 aikaan kotiin :) ja mie sain oman huoneen ja vessan, syötiin iltapalaa ja vähän juteltiin ja sitten nukkumaan.
Miun huone on aika pieni mutta sitäkin ihanampi! Säilytystilaa on tosi paljon, täällä on tuollaiset seinätasot kahdella seinällä ja kokolattiamatto ja keltaiset (ei oranssit) seinät ja sänky on ihana ja vessa ja kaikki :D Saan kuulema sulkea portaitten alla olevan oven jos haluan olla rauhassa, eli ihan koko alakerta on miun käytössä. Tuossa vieressä on leikkitila, jossa on telkkari ja juoksumatto ihan vapaasti käytettävissä.
Oh, mie taidan mennä suihkuun ja aamupalalle ja kirjoitella jossain vaiheessa enemmän. Pitää tänään tutkia kesäkursseja jos haluan jotain ottaa, koska ne kaikki alkaa tosi pian!
perjantai 21. toukokuuta 2010
Viimeistä viedään, New Yorkissa
Eilinen oli tosi kiire päivä ja jännä. Aamusta esitettiin ryhmissä valmistamat ikäkausiesittelyt. Se oli ihan simppeli. Lounaalla lähdin käymään josko löytäisin paikkaa josta saa Broadway-lippuja, mutta aikani etsittyä en löytänyt ja totesin että kello on jo niin paljon että pitää lähteä takasin tunnille. Otin metron ja selkeästi ajattelin että sinnehän se menee mihin miekin, mutta kävikin niin että mie menin sinne minne metro menee. Hups. No tajusin ajoissa ja jäin heti pois kun se lähti eri reitille. Löysin itseni Central Parkin vierestä mutta ihan eri puolelta. Koitin ottaa taksin mutta pah niitä mennyt tai ottanut miuta kyytiin. Olin jo myöhässä tunnilta, eikä auttanut muuta kuin kävellä puiston läpi ja koittaa olla nopea. Sää oli ihana, olisi tehnyt vaan mieli jäädä puistoon loikoilemaan ja valokuvaamaan mutta ei.. No, rakot jaloissa ja puoli tuntia myöhässä tunnilta saavuin majapaikkaan. Toiset oli valmistelleet kulttuuriesityksiä, ja mie äkkiä väsäsin omani kasaan.
Tottakai kerroin perusjutut, Nokia, joulupukki, sauna, Mika Häkkinen, ruisleipä, luonto yms. Näytin jotain omia kuvia talvesta ja kesästä, ja öö.. no tarjosin salmiakkia. Ihan ehkä pari taisi todeta ettei se niin pahaa ole, mutta suurin osa ihan normaalisti heitti pois.
Muiden esitykset oli mielenkiintosia. Meitä on siis muistaakseni 9 eri maasta:
Illalla mietittiin mitä tehtäisiin mutta koska kello oli jo paljon niin ei voitu lähteä pitkälle (esim Vapauden patsas tai Wall Street), ja museotkin oli kiinni. Menitiin mein vakiopaikkaan syömään ja sieltä Apple-kauppaan. iPhone vaikuttaa ihan kivalta, mutta se kirjotussysteemi on vähän turhan pieni. Pitää miettiä.
Päivällisen jälkeen mentiin Ukrainatytön kanssa katsomaan Robin Hood. Virhe! Mie nukuin tai torkuin puolet leffasta, äänet oli tosi kovalla (oikeesti piti pitää korvia välillä kiinni), leffa oli kuvattu tosi oudosti että se kuva heilui kamalasti, enkä oikein jaksanut seurata sitä. Ja kylmäkin oli, normaalisti :P Illalla sitten äkkiä vaan takasin huoneeseen ja pakkaamaan, suihkuun ja nukkumaan. Mie olin laittanu yöpuvun päälle ja menossa suihkuun niin huomasin että oho, avain jäi huoneeseen (sellanen vedettävä kortti). Piti sitten raahautua yökkärissä alakertaan ja oottaa että joku tulee avaamaan :)
Mitäs muuta.. No, tänään saatiin kokeet takasin, allekirjotukset Portfolioon ja otettiin valokuvat. Nyt odotellaan YMCA:lla että bussi tulee hakemaan meidät ja vie lentokentälle. Miun lento lähtee kolmen aikaan ja 10 aikaan lähdetään jo. Jee. Tulee siis kiva päivä odotellessa. Mutta onneksi Meksikotyttö tulee samalle lennolle ja samaan paikkaan niin ei tarvitse yksin odotella. Pitää ostaa joku paikallinen juorulehti. Tiesittekö että se Twilight-tyttö on raskaana ja ne on mennyt kihloihin Pattisonin kanssa. Näin täällä :)
Tottakai kerroin perusjutut, Nokia, joulupukki, sauna, Mika Häkkinen, ruisleipä, luonto yms. Näytin jotain omia kuvia talvesta ja kesästä, ja öö.. no tarjosin salmiakkia. Ihan ehkä pari taisi todeta ettei se niin pahaa ole, mutta suurin osa ihan normaalisti heitti pois.
Muiden esitykset oli mielenkiintosia. Meitä on siis muistaakseni 9 eri maasta:
- Suomi
- Ukraina
- Turkki
- Ranska
- Saksa
- Brasilia
- Etelä-Afrikka
- Meksiko
- Thaimaa
Illalla mietittiin mitä tehtäisiin mutta koska kello oli jo paljon niin ei voitu lähteä pitkälle (esim Vapauden patsas tai Wall Street), ja museotkin oli kiinni. Menitiin mein vakiopaikkaan syömään ja sieltä Apple-kauppaan. iPhone vaikuttaa ihan kivalta, mutta se kirjotussysteemi on vähän turhan pieni. Pitää miettiä.
Päivällisen jälkeen mentiin Ukrainatytön kanssa katsomaan Robin Hood. Virhe! Mie nukuin tai torkuin puolet leffasta, äänet oli tosi kovalla (oikeesti piti pitää korvia välillä kiinni), leffa oli kuvattu tosi oudosti että se kuva heilui kamalasti, enkä oikein jaksanut seurata sitä. Ja kylmäkin oli, normaalisti :P Illalla sitten äkkiä vaan takasin huoneeseen ja pakkaamaan, suihkuun ja nukkumaan. Mie olin laittanu yöpuvun päälle ja menossa suihkuun niin huomasin että oho, avain jäi huoneeseen (sellanen vedettävä kortti). Piti sitten raahautua yökkärissä alakertaan ja oottaa että joku tulee avaamaan :)
Mitäs muuta.. No, tänään saatiin kokeet takasin, allekirjotukset Portfolioon ja otettiin valokuvat. Nyt odotellaan YMCA:lla että bussi tulee hakemaan meidät ja vie lentokentälle. Miun lento lähtee kolmen aikaan ja 10 aikaan lähdetään jo. Jee. Tulee siis kiva päivä odotellessa. Mutta onneksi Meksikotyttö tulee samalle lennolle ja samaan paikkaan niin ei tarvitse yksin odotella. Pitää ostaa joku paikallinen juorulehti. Tiesittekö että se Twilight-tyttö on raskaana ja ne on mennyt kihloihin Pattisonin kanssa. Näin täällä :)
maanantai 17. toukokuuta 2010
"I'm in New York"
Täällä sitä nyt ollaan perillä. Lento oli piiiiitkä, Frankfurtissa oli vaihto ja hyvin kyllä löysin toiselta puolelta kenttää ihan sinne toiselle puolelle :P Aikaakin jäi n. 20 minuuttia ihmetellä. Loppulennosta New Yorkiin alkoi jalkoja puuduttamaan, sain nukuttua jonkin verran matkalla mutta silti on ollut kyllä tosi pitkä päivä. Miehän heräsin jo heti 12 jälkeen ja puol 2 yöllä lähdettiin iskän kanssa ajamaan Helsinkiin. New Yorkissa lyöttäydyttiin aupairien kanssa yhteen ja mentiin porukalla sillä tietyllä bussilla majapaikkaan. Matka kesti ainakin puoli tuntia, ja kivaa se oli.
Frankfurtista lähdettäessä miun viereen tuli istumaan ranskalainen aupair, joka puhuu tosi huonosti englantia. Nyt ymmärrän minkä takia ranskalaisista sanotaan ettei ne puhu englantia, se vaan miullekin koitti ranskaa puhua vaikka mitään en ymmärtänyt. Ranskalaisia on täällä nyt muutenkin varmaan 10, ja keskenään ne juttelee ranskaa. Yksi tyttö on Etelä-Afrikasta, yksi Turkista ja muutama tyttö Brasiliasta. Huomenna alkaa 8 ensimmäiset tunnit ja kestää ilta vissiin kuuteen asti, jonka jälkeen lähdetään turistibussikierrokselle, eli akut lataukseen! :)
Öö. Täällä on tosi paljon eri kansallisuuksia, melkein näkyy enemmän katukuvassa kuin tavallisia amerikkalaisia. Mutta tää on New York, kuuluukin olla kansainvälistä. Mutta mie nyt siis majailen Manhattanilla. New Yorkissa. Se kuullostaa niin epätodelliselta. Mie vaan ajattelen että oon jollain matkalla ja kohta täältä tullaan takasin, mutta ei vissiin ihan heti.
Ja hei! Ihana ketkä oli läksiäisissä, kun kirjoititte miun kirjaan :) Oli tosi kiva lukea tein juttuja, olitte hienosti osannu kirjottaa kaikki eri asioista ja eri näkökulmista, ni ei käyny tylsäksi lukeminen. Erityiskiitos Assille ihanasta piirroksesta. Sie muistit! :)
Tää teksti hyppii nyt tooosi paljon mutta onpahan tekstiä :D Kello on nyt vissiin Suomessa jotain neljä yöllä, ja mie oon viimeeks nukkunu lentokoneessa, sielläkin tosi huonosti. Eli hiukan väsyttää. Kohta pitää mennä nukkumaan. Miuta keinuttaa niinku laivassa, tai niinku aina laivassa olon jälkeen. Vähän häiritsevää kun koittaa kävellä, seisoa, tai istua niin päässä vaan heittää.
Oon ihan yllättyny miten viihtyisä New York on. Täällä on paljon liikennettä mutta se on sujuvaa ja kuuluu katukuvaan. Ja täällä on puita! Muuallakin siis kun Central Parkissa. Ja Central Park ei ookaan vaan tasainen kenttä jonka ympärillä on puita, vaan oikeesti melkein metsikköä, vaihtelevaa maastoa, siellä on eri kenttiä, viheralueita, asfalttia pyöräilijöille ja juoksijoille ja järviä/lampia. Tosi ihanaa! Nähtiin monta monta oravaa ja lintua. Ja saatiin hieno puoliryhmäkuva Liisa Ihmemaassa -patsaan edessä. Mein huoneen ikkunasta näkyy toinen seinä, ihan ku New Yorkissa kuuluukin. Mutta käytävän päätyikkunasta näkyykin jo Central Park ja korkeita taloja.
Miuta muuten hämää tosi paljon, kun ranskalaiset puhuu ranskaa, ja sitten tänään oltiin Dianan (etelä-Afr.) kanssa tavallaan ulkopuolisia, niin mie meinasin ihan tosi monta kertaa käydä puhumaan suomeksi. Jotenkin ajattelin vissiin että ymmärretään toisiamme mutta se meni vähän turhan pitkälle.
Mie jo avauduin noille toisille tytöille ku Suomessa ei ole mitään ihmeellistä jos vaihtaa vaatteita toisten nähden, ja pohdin että osaankohan täällä aina muistaa että pitää mennä suihkuun vaihtamaan. Täällä on erilliset suihkuhuoneet, jotka saa lukkoon. Sinänsä ihan kiva niin on yksityisyyttä mutta voi olla että jossain vaiheessa turhauttaa kun haluaisi äkkiä vaan vaihtaa vaatteet niin pitää jonottaa suihkuun.
Mie nyt haukottelen jo liikaa, ni ehkä mie lopetan ja meen nukkumaan. Perillä siis ollaan ja hyvin menee. :)
Frankfurtista lähdettäessä miun viereen tuli istumaan ranskalainen aupair, joka puhuu tosi huonosti englantia. Nyt ymmärrän minkä takia ranskalaisista sanotaan ettei ne puhu englantia, se vaan miullekin koitti ranskaa puhua vaikka mitään en ymmärtänyt. Ranskalaisia on täällä nyt muutenkin varmaan 10, ja keskenään ne juttelee ranskaa. Yksi tyttö on Etelä-Afrikasta, yksi Turkista ja muutama tyttö Brasiliasta. Huomenna alkaa 8 ensimmäiset tunnit ja kestää ilta vissiin kuuteen asti, jonka jälkeen lähdetään turistibussikierrokselle, eli akut lataukseen! :)
Öö. Täällä on tosi paljon eri kansallisuuksia, melkein näkyy enemmän katukuvassa kuin tavallisia amerikkalaisia. Mutta tää on New York, kuuluukin olla kansainvälistä. Mutta mie nyt siis majailen Manhattanilla. New Yorkissa. Se kuullostaa niin epätodelliselta. Mie vaan ajattelen että oon jollain matkalla ja kohta täältä tullaan takasin, mutta ei vissiin ihan heti.
Ja hei! Ihana ketkä oli läksiäisissä, kun kirjoititte miun kirjaan :) Oli tosi kiva lukea tein juttuja, olitte hienosti osannu kirjottaa kaikki eri asioista ja eri näkökulmista, ni ei käyny tylsäksi lukeminen. Erityiskiitos Assille ihanasta piirroksesta. Sie muistit! :)
Tää teksti hyppii nyt tooosi paljon mutta onpahan tekstiä :D Kello on nyt vissiin Suomessa jotain neljä yöllä, ja mie oon viimeeks nukkunu lentokoneessa, sielläkin tosi huonosti. Eli hiukan väsyttää. Kohta pitää mennä nukkumaan. Miuta keinuttaa niinku laivassa, tai niinku aina laivassa olon jälkeen. Vähän häiritsevää kun koittaa kävellä, seisoa, tai istua niin päässä vaan heittää.
Oon ihan yllättyny miten viihtyisä New York on. Täällä on paljon liikennettä mutta se on sujuvaa ja kuuluu katukuvaan. Ja täällä on puita! Muuallakin siis kun Central Parkissa. Ja Central Park ei ookaan vaan tasainen kenttä jonka ympärillä on puita, vaan oikeesti melkein metsikköä, vaihtelevaa maastoa, siellä on eri kenttiä, viheralueita, asfalttia pyöräilijöille ja juoksijoille ja järviä/lampia. Tosi ihanaa! Nähtiin monta monta oravaa ja lintua. Ja saatiin hieno puoliryhmäkuva Liisa Ihmemaassa -patsaan edessä. Mein huoneen ikkunasta näkyy toinen seinä, ihan ku New Yorkissa kuuluukin. Mutta käytävän päätyikkunasta näkyykin jo Central Park ja korkeita taloja.
Miuta muuten hämää tosi paljon, kun ranskalaiset puhuu ranskaa, ja sitten tänään oltiin Dianan (etelä-Afr.) kanssa tavallaan ulkopuolisia, niin mie meinasin ihan tosi monta kertaa käydä puhumaan suomeksi. Jotenkin ajattelin vissiin että ymmärretään toisiamme mutta se meni vähän turhan pitkälle.
Mie jo avauduin noille toisille tytöille ku Suomessa ei ole mitään ihmeellistä jos vaihtaa vaatteita toisten nähden, ja pohdin että osaankohan täällä aina muistaa että pitää mennä suihkuun vaihtamaan. Täällä on erilliset suihkuhuoneet, jotka saa lukkoon. Sinänsä ihan kiva niin on yksityisyyttä mutta voi olla että jossain vaiheessa turhauttaa kun haluaisi äkkiä vaan vaihtaa vaatteet niin pitää jonottaa suihkuun.
Mie nyt haukottelen jo liikaa, ni ehkä mie lopetan ja meen nukkumaan. Perillä siis ollaan ja hyvin menee. :)
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
Yökyöpeli
No ei nyt tuu kuvia kun ne on omalla koneella, jossa ei oo enää nettiä kun sen kaverille luovutin. Mutta tekstiä tulee :) Iskä tulee vartin päästä ja mie tässä syön yöpuuroa. Eilinen ilta oli aika hyper kun en millään olis malttanut nukkumaan käydä, kyl mie 10 sit jo nukahinkin, ehkä olisin aiemmin jo nukahtanut mutta siskon kanssa piti viestitellä vielä :) Ja nyt mie en tiie pitääkö kuitenkin ottaa kännykkä mukaan, koska vaikka se ei toimi USAssa, niin siinä on silti herätyskello, jota tarviisin New Yorkissa. Minnesotassa ei sitten enää tarviis koko laitetta kun herätyskello oottaa pöydällä miuta.
Läksiäiset meni niin kivasti, mie taisin kyllä niistä mainita jo eilen? Ei muisti ihan pelitä. Pakkaukset mie sain päätettyä, kamala projekti. kaks kiloa meni yli jossain vaiheessa, sitten piti luopua osasta kauneustuotteita (meinasin kirjottaa kauheustuotteita, mutta sehän on melkein sama :D)
Ihan tosi epätodellinen olo, jännittää ja harmittaa lähteä kun niin monta rakasta jää tänne. Toivottavasti tuo harmitus hiipuu lennolla. Tuhkapilvistä ei ollut mitään tuoreita uutisia Lontoon jälkeen, joten toivo elää että päästään lentämään :)
Laitan viestiä heti kun vaan pääsen perille ja löydän jostain koneen. Nyt pitää lähteä! Jaiks!
Läksiäiset meni niin kivasti, mie taisin kyllä niistä mainita jo eilen? Ei muisti ihan pelitä. Pakkaukset mie sain päätettyä, kamala projekti. kaks kiloa meni yli jossain vaiheessa, sitten piti luopua osasta kauneustuotteita (meinasin kirjottaa kauheustuotteita, mutta sehän on melkein sama :D)
Ihan tosi epätodellinen olo, jännittää ja harmittaa lähteä kun niin monta rakasta jää tänne. Toivottavasti tuo harmitus hiipuu lennolla. Tuhkapilvistä ei ollut mitään tuoreita uutisia Lontoon jälkeen, joten toivo elää että päästään lentämään :)
Laitan viestiä heti kun vaan pääsen perille ja löydän jostain koneen. Nyt pitää lähteä! Jaiks!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)