Hoppaa!

Huh mikä päivä. En ihan oo varma mitä kaikkea tapahtui mutta tosi väsynyt oon. Ehkä kävin vähän liian myöhään nukkumaan. Eilen illalla oli suunnitelmissa heppatunnilta tulla kotiin, syödä jotain, käydä suihkussa ja mennä nukkumaan. Syönti meni hyvin mutta sitten Mama päätti että se käy katsomaan aupair-ehdokkaita, joten mie seurasin mielenkiinnolla vierestä. Täytyy sanoa että pitää kyllä tietää minkälaista hakee, muuten tuohon voi tuhlata tosi paljon aikaa. Katottiin muutamia, jotain suomalaistakin mutta monella oli liian vähän kokemusta tän perheen ikäsistä lapsista. Yksi ukrainalainen tyttö kiinnosti Mamaa joten se laittoi sille sähköpostia josko ne voisi jutella joku päivä. Se oli joku englannin opettaja ja halusi parantaa kielitaitoaan. Siinä siis vierähti hetki aikaa. Sitten toinen hetki vierähti kun istuin omalle koneelle ja kaivoin omat dear family- kirjeet ja muut tiedostot ja mietin minkälaisen kuvan niistä miusta sai/saa. Aika hurjan hyvän kirjeen olin kyllä kirjottanut, mitä eilen illalla luin. Jotenkin sitä onnistuu välillä yllättämään itsensä kun palaa lukemaan vanhoja tehtäviä tms.

Aamulla herätys oli taas liian aikasin, ekaksi sain Minnien valmiiksi, puettua päälle ja hiukset kiinni (tuossa voi joskus mennä yllättävän kauan aikaa!) joten se lähti Maman kyydillä päivähoitoon. Shnimpu ja Meidl ja mie hengattiin aamu ja syötiin rauhassa, Meidl lähti kouluun ja mie touhusin hetken Shnimpun kanssa sisällä. Sitten se kävi ihan mahdottomaksi kun toinen meni koko ajan joko keittiön kaapeille tai johonkin muualle vetämään kaapeista tai laatikoista kaiken pois. Niinpä myö lähdettiin ulos, pienelle kävelylenkille. Ulkona oli yllättävän kylmä, joku -15 astetta ja pieni tuuli. Hyrr. Mutta aurinko paistoi ihanasti. Shnimpukin käveli jonkin matkaa itse, mie käsistä pitäen. Ei se vielä uskalla ilman tukea kävellä, mutta muuten alkaa sujua tosi hyvin. Välillä juostaankin, se on huippua!

Sisällä harjoteltiin seisomista, mie pidin käsistä kiinni kun Shnimpu seisoi, sitten päästin irti niin toinen jäi seisomaan. Kannustin ja innostuin kovasti ja toinen nauroi. Sitten se kävi kyykkyyn hetkeksi ja ihan miun ihmetykseksi nousi uudestaan seisomaa, ilman mitään tukea! Wohoo!! Eka kerta kun toinen nousee seisomaan ilman tukea. Vähänkö sen jälkeen harjoiteltiin seisomista kovasti :D Muut perheen jäsenet sai kyllä tietää heti kun tuli kotiin mitä Shnimpu teki. :)

Shnimpu otti unet ja unien jälkeen käytiin hakemassa Minnie hoidosta. Se meni kiukkupuuskien saattelemana päikkäreille ja nukkuikin kerrankin. Shnimpun lounasaika oli myöhään, se söi vähän kaikkea mitä vaan löytyi kun mikään ei maistunut kun muutaman suullisen verran. Touhuttiin taas lisää sisällä ja sitten koitin laittaa Shnimpua nukkumaan mutta eihän siitä mitään tullut kun liikaa teki mieli nousta seisomaan. Herättelin Minnien, Meidl tuli kotiin ja sitten syötiin välipalaa kaikki ja sitten kotiin uudelleen laittaa Shnimpua nukkumaan kun tytöt leikki hiiriä keskenään. Shnimpu nukahti vihdoin kun piti ottaa se syliin ja "väsyttää" siinä.

Mitäs muuta tähän päivään.. Papan piti lähteä työmatkalle Rhode Islandille, mutta nyt kun on joku vuosisadan myrsky tuolla niin se eilen siirsi lentoa toiseen paikkaan ja tänään tuli sitten kotiin sanoen ettei se mihinkään lähde kun ne on vissiin sulkeneet kentät siellä alueella. Hohoo... Myö saatiin tuosta myrskystä joku 10-15 senttiä lunta ja kylmä tuuli. Ihan siis normisää täällä.

Eilinen heppajuttu oli ihana. Olin myöhempään kuin yleensä ja silti olin taas ensimmäinen paikalla. Kolme ensimmäistä pääsi hakemaan hevosia tallista, miekin siis yhden toin kylmän viiman halki ja sitten lämmiteltiin sisäareenalla hetki ennen tunnin alkua. Kolme eri tuntia meni ihan kivasti, käveltyä tuli ja vähän hölkättyä kanssa kun ravattiin. Viimeisellä tunnilla leikittiin punainen valo vilahti yy kaa koo, ratsastajat oli ite ohjaksissa ja myö vaan vierellä tukemassa, kivat tunnit oli. Viimeisen tunnin jälkeen mie ryntäsin tallille ja laitoin kahdelle hevoselle loimen ja riimun ja yhden talutin pihalle. Sitten siivottiin vähän jätöksiä pois ja voilá, valmiita oltiin. Toi on kyllä joka kerta niin ihana kun pääsee hevosen kanssa toimimaan. Oi, meidän ohjaaja kysyi kun lämmiteltiin yhden hepan kanssa, että tuntuuko varmemmalta ohjata hevosta, näyttää ainakin paremmalta kuin ekalla tunnilla :) jeejee! Pitää toivoa jos pääsisin joku kerta sivulla kävelijästä hevosen ohjaajaksi.

Pilkkimistä, vai huijausta?

Muiden aupairien kuvat Facebookissa välillä vähän ihmetyttää. Selasin kansion kuvia läpi yksitellen ja havahduin kun tyttö istui autossa matkalla pilkkimään. Noh, selasin vähän eteenpäin ja tuli tällainen kuva vastaan:

 

Mikä ihme hökkeli tämä on? 

Seuraava kuva oli tällainen:

Öö siis jos joku kutsuu tuota pilkkimiseksi niin kyllä on aika hukassa. En nyt viitsi enempää lainata kuvia mutta jäälle oli pystytetty tuollainen rakennus, ilmeisesti hyvin lämmitetty ja viihdykkeet mukana. 

Eikös se ole se idea että mennään ylhäiseen yksinäisyyteen, koitetaan pysyä lämpimänä (ja pysytäänkin kun ensin ahkeroitaan se reikä jäähän), juodaan termarista kuumaa kahvia ja nautitaan hiljaisuudesta. Vähän tähän tyyliin:

Voih näitä Amerikkalaisia...

Oli pakko vielä syventää kokemusta ja käydä kysymässä Mamalta mikä sen käsitys pilkkimisestä on. No se aloitti että jonkun pitää ensin tehdä reikä, sitten monet laittaa pienen talon tai hökötyksen siihen päälle. Näytin sitten nuo kuvat ja kerroin miten järkyttynyt oon, kun Suomessa mennään vaan kököttämään jäälle, heti kun jäät kantaa niin kauan kuin ne kantaa. Ja kerroin myös että niillä on pilkkimispuvut ettei ihan jäädy. Mama sanoi vaan että vau, mutta muistutti että tämähän on Amerikka. Että joo, todellakin, Amerikka. Täällä kaikki tehdää helpoimman ja mukavimman kautta.

Arkisia ajatuksia

Jahas jahas. Onpas taas vierähtänyt aikaa viime kirjoituksesta.. mutta ei täällä kyllä ihmeempiä oo tapahtunukaan. Arki sujuu välillä ihan ok, välillä tökkien. Etenkin Minnien kanssa on nyt jostain syystä ollut enemmän ongelmia, se suuttuu miulle monta kertaa päivässä ihan oudoista syistä, se ei hyväksy mitään mitä mie ehdotan kun sille päälle sattuu ja aamulla kun menee sanomaan hyvää huomenta niin se vaan käskee pois. Sitten kun Mama menee sen jälkeen niin sille se on ihan iloinen. Mitähän tuon kanssa tekis?

Shnimpu on aika tuholainen nykyään, se kävelee kun vaan vähän saa tukea jostain, seinästä vaikka, sitten se jo yrittää kurkkia ruokapöydälle ja saada sieltä mitä tahansa (onneksi siellä ei yleensä ole mitään). Keittiö on myös sen suosikkipaikkoja. Yksi päivä se tyhjensi kaapin jossa oli pyyhkeitä, sitten se meni eteiseen ja veti kasan kenkiä ulos sieltä, seuraavaksi se siirtyi hattu-arkulle ja veti sieltä kaikkea pois mutta ne se tajusi laitta takasinkin. Että jee.. Kivaaa.. Touhua riittää.

Eilen mie olin laittamassa Shnimpua nukkumaan niin Minnie ehti sillä aikaa hakea kodinhoitohuoneesta jakkaran, tuoda sen ylös, kivuta sen päälle ja jatkaa matkaa kirjahyllyä kiiveten. No tottakai se ylin hylly romahti alas ja kaikki tavarat tuli sen mukana. Onneksi ei sattunut mitään. Sitten se ehti kastella pesuhuoneen lattian, ilmeisesti silloin myös tiputtaa yhden lelun pönttöön (se ei toimi enää) ja käyttää pullollisen saippuaa. Kun Shnimpu vihdoin nukahti niin tapasin Minnien vaihtamasta taas kerran vaatteita (se tekee sitä joka päivä), ei siitä muuten niin haittaa olisi mutta kun meillä on sääntö että pitää olla sukat ja pitkähihainen paita ja housut tms päällä. Minnie tykkää valita niitä kevyimpiä mekkoja ja muita, sitten sen kanssa neuvotellaan mitä pitäisi pukea. Mutta tuona päivänä mie kyllä sanoin että nyt riittää, ei niitä vaatteita vaihdeta kun on kerran aamulla valittu yhdet. Sitten mie huomasin että vessan lattia oli märkä ja menin kysymään mitä siellä oli tapahtunut niin toinen niin hiljaa sanoi ettei tiedä ja että vettä kaatui lattialle jne.. ei se miulle mitään siitä lelusta sanonut tai mie sitä saippuaa huomannut kun Mama sitten illalla niistä sanoi että pullo näytti tyhjältä että mitähän se on tehnyt sillä. Hauskinta on kun tää kaikki tapahtuu peräjälkeen. :P

Viime viikolla mie tykkäsin hengailla kotona, paljon omassa huoneessa Heartland-sarjaa katsellen ja lueskellen lehtiä ja kirjoja. Tiistaina kävin taas heppatunnilla (oonhan mie kertonu siitä?), ja talutin taas yhden hepan pihalle tuntien jälkeen, ja pääsin laittamaan sille myös peitettä ettei tule kylmä. Perjantaina pääsin kolmen aikaan vapaalle niin Mama kysyi että onko kaikki hyvin kun oon ollu koko viikon menemättä oikeen mihinkään. Ihmettelin vaan että joo, ihan normaalia tää on. Välillä on kiva olla kotonakin... Sitten lauantaina mietiskelin sitä että se on kun Suomessa oli tapana ihan vaan hengailla kotona ja ehkä kerran viikonlopussa käydä jossain, miusta oli jo kiva kun kävi kaupassa ostamassa ruokaa. Täällä sit pitäis jotenkin tehdä enemmän kai. Mutta kyllä Mama sitäkin sanoi että jotkut ne lataa akkujaan näkemällä toisia ihmisiä ja toiset sitten tarvii sitä omaa aikaa. Jepjep.

Mutta on miulla nyt ollu vähän koti-ikävääkin. Ei mitään erityistä mitä olis ikävä, ehkä vaan sitä että pääsis toteuttamaan suunnitelmia ja mitä nyt on miettinyt mitä kesällä tekee kun tulee takasin. Täällä alkaa olla jo ns. kaikki nähty, eikä tää työ nyt mitenkään turhan leppoista oo kun yksin tekee, perhepäivähoitajaa miusta ei vois tulla, on tää sen verran "yksinäistä" työtä.

Mutta nelisen kuukautta töitä jäljellä, sitten on aika matkustella hetkinen, sitten oonkin jo tulossa kotiin. Onpa jännää. Nää on alkanu ettimään uutta aupairiakin jo. Ei nyt vissiin ihan millään kiireellä vielä mutta jonkun saksalaisen kanssa ne oli jo jutellut mutta siitä ei vissiin tule oikein mitään, oli tytöllä vähän erilaiset ajatukset joistain kysymyksistä mitä oli kyselleet. Mutta toivottavasti sieltä löytyy joku kiva!

Eilen oli muuten taas heppatunnit, mie pääsin lämmittelemään hevosta, kierrettiin kehää ympäri ja ravattiin vähän. Mie siis talutin vaan. Sitten tuntien päätteeksi laitoin yhden hepan valmiiksi ulos, peite päälle ja se talutusjuttu päähän, vein sen ulos ja sitten siivosin tallin (ekaa kertaa ikinä! oli tosi "hauskaa" ;) Mutta juu, tykkäilen kovasti tuosta heppahommasta, voisin tehdä enemmänkin jos vaan ehtisi.

A told B and B told C, better version

Mie selailin tänään vanhoja tekstejä, tuollanen Chicka chicka boom boom video pomppas esiin ja muistan miten sillon koitin vaikka mistä löytää oikeeta versiota laulusta mutta en löytäny, joten tyydyin "tylsään" versioon. Mutta nyt kurkkasin pikaisesti youtubesta ja siellähän se oli melkein ensimmäisenä! Tässä siis teille vähäksi aikaa taas viihdykettä.

Vink vink

Oliskohan neljäs teksti tänään. Mut aattelin vaan mainita että päivittelin monta tekstiä kun nyt oli vauhti päällä. Yksi teksti taitaa jäädä piiloon, eli kun selaat sivun ihan alas asti, siellä lukee vanhemmat tekstit. Siitä klikkaamalla pääsee lukemaan viimeisen jutun LA:sta. Sitten tällä sivulla oli kaksi kirjoitusta arjesta ja marraskuiselta pohjois-carolinan reissulta.

Huh. Tulipas tänään paljon tekstiä. Nyt voi vähän aikaa huilata :)