Puppen retki eläintarhaan

Pari päivää sitten miun kummityttö oli sanonut muskarista kotiin polkiessa äitilleen näin: "Heidi-tätin puppe on minun paras kaverini! lähettääkö heidi-täti sen tänne niin voin sillä leikkiä?"

Voiko olla suloisempaa? Oon Puppea pari kertaa skypeillessä näyttänyt tytölle ja kertonut että Puppe tulee sitten kesällä tätin kanssa takasin Suomeen. Toinen on ihan ihastunut siihen :D


Tämä tarina on miun kummitytölle. 2 kuukauden päästä nähdään!

Puppe eläintarhassa

Eräänä aurinkoisena päivänä Puppe mietti, mitähän sitä tekisi. Yksin on tylsä leikkiä, tuumi Puppe. Nyt tiedän! Lähden tapaamaan ystäviäni eläintarhassa! 

Tuumasta toimeen! Puppe hyppäsi autoon ja turvallisesti huristellen pääsi perille eläintarhaan. Ensi töikseen se kaivoi taskustaan 2 dollaria ja laittoi sen eläintarhan rahankeruulaatikkoon. Tuleepa hyvä mieli kun lahjoittaa hyvään tarkoitukseen, se ajatteli. 

Heti sisäänkäynnin vieressä oli lahjatavarakauppa. Puppe halusi ensi töikseen kurkata mitä siellä myydään. Monenlaista lelukaveria olisi ollut mutta Puppe päätti jättää ne ostamatta. Valokuvat riittää, se sanoi. 



Nyt on aika lähteä tapaamaan ystäviäni! Jotkut heistä tykkäävät asua lämpimässä. Heidän koti on trooppisessa huoneessa, Puppe tiesi. Ensimmäisenä Puppe tapasi vanhan ja viisaan kilpikonnan. Hänellä oli kova kiire uida altaassaan edestakaisin. Se pitää kuulema räpylät notkeina, Puppe kertoi.

Trooppisessa huoneessa oli myös paljon erilaisia kaloja. Isossa akvaariossa uiskenteli monenmoisia erilaisia kaloja. Niiden nimiä minä en tiedä, Puppe sanoi. Kalat tykkäävät uida vedessä ja minä en niinkään. Tykkään vain katsella heitä.


Hurjimpia tuttavia koko eläintarhassa on näääin iso jättiläishämähäkki, Puppe viittoili. On se ainakin puolet minun koostani, hän täsmensi. Onneksi meidän välissä on lasiseinä. Eikä se nyt oikeastaan niin pelottava ole kun se vaan nukkuu omassa pienessä kodissaan.

Trooppisen huoneen hassuin eläin oli Puppen mielestä laiskiainen. Se oli kiivennyt ylös puuhun, käynyt sykkerölle ja nukahtanut sinne, Puppe nauroi! Minusta se on hupaisaa.



Trooppisessa huoneessa tulee lämmin, Puppe pohti. Seuraavaksi haluan mennä jonnekin viileään. Mikä eläin tykkää kylmästä...? JÄÄkarhu! Puppe huudahti. Minä tiedän tarkkaan missä jääkarhut asuu täällä eläinpuistossa. Puppe tiesi monta hyvää paikkaa mistä näkee jääkarhut hyvin. Ensisilmäykset voi tehdä ulkonta, mutta parhaiten jääkarhut näkee sisältä lasin takaa, Puppe kertoi. Ja jos on hyvä tuuri, voi nähdä kun jääkarhut menee uimaan.

Seuraavaksi Puppe muisti kaikki isot kissaeläimet joita puistossa on. Tiikerin kanssa Puppe vaihtoi muutaman sanankin, leijonat oli jo päiväunilla joten sinne Puppe vaan kurkkasi.
Kissaeläinten jälkeen Puppe huomasi olevan jo myöhä. Kohta eläintarha menee kiinni, Puppe tajusi. En ole vielä käynyt moikkaamassa yhtään apinoita, en kirahveja tai seeproja, en pingviineitä enkä merileijonia, en buffaloita enkä poroja. Pupen piti äkkiä valita muutama eläinystävä jonka luona vielä ehtii käydä. Kirahvit Puppe halusi nähdä, sillä yksi niistä oli vielä lapsi. En ole ennen nähnyt kirahvilasta, Puppe muisteli. Puppe kiirehti paikalle juuri ajoissa nähdäkseen eläintenhoitajan suihkuttavan vettä lattialle pestäkseen sen. Äitikirahvi ei tykännyt vedestä mutta lapsikirahvi jäi suihkuun seisomaan.
Viimeiseksi Puppe jo juoksi merileijonien ja pingviinien luokse. Hyvä että ne asuvat samassa rakennuksessa, totesi Puppe hengästyneenä. Pingviinit kuivattelivat kiven päällä ilmeisesti juuri loppuneen uimatunnin jälkeen. Merileijona oli ilahtunut nähdessään Puppen. Minusta on ihana seurata kun sukellat niin nopeaan etkä törmää kiviin, Puppe sanoi merileijonalle. Merileijona innoistui tuosta ja näytti kuinka nopeasti se osaa kääntyä vedessä. Puppe kiitti esityksestä ja vilkutti: Minun täytyy nyt lähteä. Tavataan taas myöhemmin!

Ja niin Puppe lähti kotimatkalle, miettien jo milloin palaisi uudestaan tervehtimään ystäviään. 

Testipakkailua

Oho. Testasin kuin paljon miun tavarat vie tilaa ja kuinka paljon ne suunnilleen painaa. Sain lähestulkoon kaikki vaatteet isoon matkalaukkuun ahdettua, sekä jotain kesäkenkiä ja tänhetkiset tuliaiset. Painoa tuli vähän alle 23 kiloa, siis sallitun painon. Rinkan mie pakkasin sitten lopuilla vaatteilla (paitsi kahdet kengät sekä talvi ja kevättakit jäi pois, ja osa sukista) ja sille painoa tuli reilu 6 kiloa. Näyttää siis tosi hyvältä! Käsimatkatavaraan mie yritän pakata tottakai paljon mitä nyt tarpeelliseksi näkee New Yorkin matkalle, ettei tarvii isoja laukkuja käydä kamalasti penkomaan. Joudun maksamaan joka tapauksessa ylimääräisestä laukusta molemmilla lennoilla, New Yorkiin sekä Helsinkiin, joten vielä voi jotain tuliaisia ostaa mukaan, kunhan ne vaan saa mahtumaan! Ylipainoa ei pitäisi kertyä (tai jos siltä näyttää niin painavat sitten käsimatkataravaroihin).

Hui, kuullostaa siltä kun olisin tässä lähtöä tekemässä. Ei, putsasin vaan talvikengät tänään (tosi tuloksettomasti) ja laitoin talvitakin ja parit hattu-hanskat pesua odottamaan. Testasin sitten pakkaamista kaikilla vaatteilla ihan vaan sen takia että nään onko mitään mahdollisuuksia saada noita mahtumaan vai pitääkö keksiä jotain muuta. Mutta suht hyvin näyttää siis mahtuvan. Pieniä tuliaisia vaan ostelemaan seuraavaksi :) Pitää ehkä Alaskasta hommata itelle jotain ihanaa. SF ja NY riittää kokemuksien ja valokuvien puolesta.

En yhtään jaksaisi huomista tai ensi viikkoa. Tuntuu ettei oo saanut levättyä tarpeeksi viikonlopun aikana. Mutta se aina ilahduttaa että kun maanantai ja tiistai on ohi, keskiviikko ja torstai sujuu melko kivuttomasti (Minnie on päivähoidossa) ja perjantai on jo melkein vapaapäivä kun Mama on ainakin osan päivää kotona. Maanantaita ilahduttaa se että on taas heppailutunti illalla. Tiistaina nähdään ehkä Beckan ja sen hostlasten kanssa päivällä. Ja leffoja on taas kasa odottamassa katsomista :) Sekä tuo kirja jota luen/kuuntelen (onnistuu muuten myös autoa ajaessa, hyvin pysyin kärryillä tänään!) Mutta nyt nukkumaan!

"You'll still be humming along"

Juuri nyt: kevään ensimmäinen ukkosen jyrähdys! Jippii! On siis aika huomenna laittaa talvivaatteet varastoon (ja vaikka sinne matkalaukkuun asti..)

Oon tänään jammaillut tämän tahtiin:

My head is stuck in the clouds
She begs me to come down
Says, "Boy, quit foolin' around"
I told her, "I love the view from up here
Warm sun and wind in my ear
We'll watch the world from above
As it turns to the rhythm of love"

We may only have tonight
But till the morning sun, you're mine
All mine
Play the music low
And sway to the rhythm of love

My heart beats like a drum
A guitar string to the strum
A beautiful song to be sung
She's got blue eyes deep like the sea
That roll back when she's laughing at me
She rises up like the tide
The moment her lips meet mine

We may only have tonight
But till the morning sun, you're mine
All mine
Play the music low
And sway to the rhythm of love

When the moon is low
We can dance in slow motion
And all your tears will subside
All your tears will dry

And long after I've gone
You'll still be humming along
And I will keep you in my mind
The way you make love so fine

We may only have tonight
But till the morning sun, you're mine
All mine
Play the music low
And sway to the rhythm of love
Play the music low
And sway to the rhythm of love
Yeah, sway to the rhythm of love

Mitäs tänne kuuluu..hmmm. Viikonloput on menny nopeasti kun on jo kolmena viikonloppuna ollut koulukursseja. Kerron niistä pikkasen tarkemmin myöhemmin mutta ihan mukavaa on ollut.

Kevättä täällä pukkaa vaan kovasti, melkein kesää kyllä jo eletään kun lämmintä riittää ja kaikki lumi on sulanut ja ja.. no kukkia ei oo vielä noussut ja silmut on vielä puhkeamatta puissa mutta pikkuhiljaa.. Oon käynyt tänä viikonloppuna kaksi kertaa jo pyöräilemässä. Ekana lähdin edellissyksystä tuttua reittiä pitkin ja ajattelin kääntyä leikkipuiston kohdalla takasin mutta onnistuin ajamaan sen ohi. Sitten ihmettelin hetken että oliko se näin kaukana ja onpa outoja puita, en muista tällaisia maisemia jne.. Totesin ajaneeni ohi mutta ajattelin jatkaa matkaa valtatielle asti. Siellä käännyin takaisin ja kotona kurkkasin google mapsista miten pitkä matka tuli ajettua niin tuommoinen 14 kilsaa, eikä mennyt kun tunti! Aika oho-olo tuli. Ei ees tuntunut niin rankalta. Suomen kotonta on 10 kilsaa kaupunkiin ja se matka on tuhopitkä kun on mäkiä matkalla mutta nyt oli vaan tasaista ja paljon mutkia niin meni joutusaan.

Tänään ajoin kauppaan ja unohdin ottaa lukon mukaan mutta kävin nopeasti vaan ostamassa purkkaa (suomi-purkka loppui!) ja siellä se pyörä vielä odotti nätisti. Tuo matka oli semmoisen 6.5 kilometriä. Kurkkasin sit huvikseni kun viime syksynä kävin kävellen Shnimpun kanssa kirjastossa ja se matka osoittautuikin kävellen ihan tuhopitkäksi. No, semmoinen vajaa 5 kilsaa suuntaansa. Oho. Oli siinä miulla ja Shnimpulla kestämistä kun kotiinpäin talsittiin :P Miten autolla tuntuu kaikki välimatkat niin paljon lyhemmiltä.

Njoo.. Tänään oon koulun jälkeen kattonut yhden leffan, lukenut ja kuunnellut kirjaa (kiitos ihanan kirjastojärjestelmän joka tarjoaa äänikirjoja, nopeuttaa vähän lukemista kun voi kuunnella ja seurata tekstiä) ja niin, tuon kauppareissun tein pyörällä. Hain kirjastosta leffojen lisäksi kasan satunnaisia cd-levyjä, koska radiosta nyt sattuu aina tulemaan mainoksia tai sitten kaikilla kanavilla on samaan aikaan huonon musiikin iltamat. Mutta nyt on ehkä yksi noista neljästä jota voi ehkä kuunnella hetken aikaa. Onneksi lainaaminen on ilmaista.

Nyt olis aika käydä jo nukkumaan. Huomenna skypeillään siskon kanssa, näkee kummityttöäkin pitkästä aikaa. :)

Aprillia!

Hihii. Nauroin aika kauan vedet silmissä siskon kommenttia edelliseen postaukseen tänään :D Laittoi se sitten sähköpostiin että oli tajunnut että tuo kirjotus oli aprillipila. Olipa miulla ainakin hauskaa!

Joo elikkä oon ihan tän vuoden puolella tulossa Suomeen, sillon 14. kesäkuuta. En mie tänne toiseks vuodeks haluaisi jäädä, vaikka lapsista tykkäänkin ja on outoa ajatella etten nääkään niitä kohta enää mutta kyllä tässä talossa asustelu alkaa olla jo ihan tarpeeksi. Lapsiperheen arki ja siellä sekä työ- että vapaa-ajan vietto alkaa olla jo ihan tarpeeksi tälle kertaa.

Aprillista puheen ollen, tehtiin eilen Meidlin kanssa kaikenlaisia valmisteluja tälle päivälle. Ihan paras idea oli keittiösienien päälle levitetty frosting eli se päällinen mitä muffinsien päällekin joskus laitetaan. Sienikakku ei ihan maistunut päivällisellä mutta päällisen tytöt nuoli pois. Sitten tulostettiin kasa valmiita juttuja. Yksi oli parkkisakko. En tiedä miten se onnistui kun en ollut kotona sitä laittamassa Papan autoon. Mamalle ja Papalle tulostettiin ja kuoreen suljettiin kirje verovirastolta jossa selitettiin ensin että viime vuoden veroissa on jotain häikkää lapsien etuuksien suhteen tms ja asian saa korjattua maksamalla jokaiselle lapselle 20 dollaria. Kirjekuori ihmetytti mutta sisältö sitten paljasti aprillipilan. Yksi vielä mistä mie tykkäsin paljon oli donitsinsiemen pussukka tai semmonen kuori. Siinä luki että pitää vaan laittaa siemenet kulhoon, maitoa päälle ja odotella. Kasvua ei luvattu, ja oikeastaan siinä sanottiin että ne on varmoja ettei niistä kasva mitään. Siemenet siis oli cerious-muroja eli pieniä ympyröitä joissa on reikä keskellä. Semmosia kivoja. 

Matkustuskuukausi (ts. 3 viikkoa) on aika hyvällä mallilla jo. Hostellit on varattu, lennot on kunnossa ja Alaskan reissu maksettu. Tästä kun vielä tekemistä päiville suunnittelee lisää niin hyvin on kohta koko matka puoliksi tehty! Ja sitten Suomeen.

Mein naapurit muutti pois. Tuossa on talo jota yleensä vuokrataan joten siinä vaihtuu asukkaat ihan mukavaan tahtiin. Tänään oli jo vissiin uudet asukkaat katsomassa taloa, ja nyt illalla siellä oli valot päällä. Tulin kotiin tuossa 10 aikaan illalla ja ajoin auton sisään. Katoin että naapurin pihalla on koira, eli jee! Koiranaapuri taas :D Sitten se koira huomasi miut ja juoksi ihan varomattomasti tien yli miun luo ja veti ympyrää ja siksakkia miun lähellä muttei tullut kuitenkaan kosketusetäisyydelle. Pari kertaa se tuli kutsusta takaisin mutta sitten se katosi pimeään. Kaulapanta sillä oli että jonkun se varmasti on mutta kenen niin ei kyllä mitään hajua. Toivottavasti löytää kotiin.

Jaahas. Pitäisi vissiin joku päivä ladata jotain kuviakin tänne.. Ei oo pitkään aikaan jaksattanut semmonen.

Sää alkaa olla jo lämpimämpää, ollaan monena iltapäivänä menty ulos ohuessa fleecetakissa ja hyvin tarkenee! Mietin tänään jo ääneen että pitäisikö pakata talvivaatteet jo pois, mutta Mama sanoi että huhtikuuhun ei pidä luottaa! Toukokuussa sitten vasta. Mutta ehkä mie vähän aiemmin jo..

Mitäh?

Arvatkaa mitä! Mie sain tänään postissa miun lentoliput! :) Kaikki siis kunnossa. Paitsi huomasin yhden hassun jutun. Ne on ensi vuoden kesäkuulle... En yhtään käsitä miten noin on voinut tapahtua mutta jostain syystä ne on toimistolla ymmärtäneet että mie jatkan aupaireilua toisella vuodella. Vähän oli hetken hämmennys kun kirjeen avasin. Ja outoa miusta että ne on jo vuoden päähän varanneet liput, mutta kaipa ne haluaa olla tehokkaita.

Olin ekana että voi vitsit, nyt kyllä soitan suoraan toimistolle ja valitan kovaan ääneen, mutta työn touhussa en heti ehtinyt. Sitten mieli kävi jo kuvittelemaan että miltä tuntuisi olla toinen vuosi täällä ja itse asiassa se kuullosti aika kivalta. Loppupäivän kun kypsytteli vielä ajatusta niin niinpä mie sitten Maman ja Papan kotiin tullessa kysäisin niiltä mitä mieltä ne olisi jos jatkaisin vielä vuodella, ja ne oli ihan innoissaan! :D Mama toki kyseli että miten päädyin ajatukseen kun olin vielä hetki sitten ihan lähdössä kotiin. Selitin että nyt kun on alle 2 kuukautta aikaa niin alkaa jo tuntumaan että kohta ei enää nääkään näitä lapsia enää, ehkä ikinä. Ja ne pääsee kasvamaan tosi isoiksi ilman miun läsnäoloa. Eikä kukaan oo opettamassa muumileikkejä, tai suomea. Se tuntuu aika oudolta ettei sitten olisikaan täällä. Joten mie totesin että kerran sitä täällä ollaan, eikä vuosi nyt oikeesti oo niin pitkä aika! Paljon ehtii tapahtua ja nyt kun täällä on ollut niin kaikkia vapaaehtoishommia tekee tosi mielellään kun on kerran keksinyt missä niitä voi tehdä. Ja aion ottaa jonkun valokuvauskurssin ensi syksynä, sen oon jo päättänyt :) Pitää vaan miettiä ostaisiko järjestelmäkameran sitä varten.

Mutta aika kivaa! Toisaalta pöhköä kun ei perhettä ja kavereita nää vielä pitkään aikaan mutta onneksi on skype, eikö :) Ja sitten myös se että öö että.. *ajatus katosi*.. Niin! Että lisää tilaisuuksia suomen ihmisille tulla tännepäin ;) Eikä tarvii vielä huolehtia matkalaukuista :P

Mutta semmoisia uutisia. :) Vuoden päästä 14.6. sitten taas suomen kamaralla. Mutta nyt on jo myöhä joten koitan saada unen päästä kiinni. Huomenna tulee ehkä Meidlin kaveri kylään tai Meidl menee sinne kylään. Jotain erilaista välillä :) Ja lauantaina on koulukurssi! Jippii jee! Nyt oon ihan liian innoissani nukkuakseni.