Ja perjantai meni melkeinpa lentaessa. Portlandia ennen nahtiin joku iso vuori, mutta se jai viimeiselle sijalle kun oltiin Alaskan ylla. Aika kivoja vuoria joka paikassa. Jos ei ollut vuoria niin oli vetta. Tai pieni kyla. Sitten oli taas vuoria. Kiva :) Ja lunta taalla on viela vuorten paalla vaikka kuinka.
Perjantaina siis saavuttiin hostellille. Lahdettiin kavelemaan suuntaan x ilman etta mitaan mietittiin minne mennaan. Eihan siella oikein mitaan ollut. Kaytiin syomassa perus amerikkaruokaa (paitsi mie sain keiton) ja sitten loydettiin leffateatteri, missa kaytiin katsomassa Hanna, sehan on osittain kuvattu suomessa! Aika erilainen leffa oli, mie tykkasin kylla nayttelijoista, mutta tarina oli lopulta aika ihmeellinen. Mutta kannattaa katsoa kylla.
Oom. Nukkumaan tultiin sitten ja kylla nukutti! Vaikka saatiin taas tunti lisaa paivaan niin silti mie aamulla herasin paikallista aikaa 9 (Minnesotassa kello olis ollut 12). Pestiin aamusta pyykkia ja lahdettiin sitten downtowniin ihmettelemaan. Ekana kaytiin syomassa tosi hyvassa ravintolassa, miun oli oikeesti vaikee paattaa mita ottaa kun niin monet kuullosti hyvalle. Soin sitten lattanaleipaa lohella ja jollain vihreilla papupalloilla, ja peruna-porokeittoa. Jam! Siella naapuripoydassa nahtiin pariskunta jonka kanssa vaihdettiin muutama sananen.
Kaytiin visitor centerilla ja muutamissa lahjakaupoissa (turistitavaraa). Ihmeteltiin vuoden 1963 maanjaristysta ja kaytiin museossa. Jossain noista kaupoista muistaakseni tavattiin tuo ravintolan pariskunta uudestaan. Viimeeksi mentiin viela katsomaan 40 minuutin filmi revontulista, ja se pariskunta oli taas siella! Pois lahdettaessa sovittiin etta nahdaan sitten seuraavassa paikassa :D Otettiin bussi lahemmas hostellia ja naureskeltiin kovasti kun siella oli nelja uusi-seelantilaista jotka oli hyvin huumorintajusia. Ne sai bussikuskinkin juttelemaan mikkiin turistioppaan tyyliin. Kivoja heppuja.
Aamupala ja evastarpeita tuotiin kaupasta hostellille ja nyt mie sitten kirjottelen tassa tarinaa vaikka aikomus oli kayda vaan syomassa, menna suihkuun, pakata ja kayda nukkumaan. Mutta onpahan pois alta.
Huomenna pitaa herata aikasin etta ollaan valmiina kun mein opas tulee hakemaan. Saadaan oikein privaatti opastus kun muut joiden piti tulla retkelle peruutti, joten ollaan nyt kahdestaan sen oppaan kanssa. Saa nahda millanen reissu tulee. Tanne on luvattu joka paivalle vesisadetta, jee! Onneksi sain sadehousut lainaan. Toivottavasti aurinko pilkistaa edes hetkisen joku paiva. Ensi perjantaina oon sitten taas hostellilla ja ehka pienta kuulumista laitan tanne sillon viikonloppuna. Enaa reilu 2 viikkoa niin oon Suomessaaaa! Outoa kylla. Nyt on jo tullut ikava Minnesotan perhetta.. Ei voi pystya sanomaan niille heippa kohta. ei ei..
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
Day 3&4 (SF)
Tulipa nukuttua viime yo hyvin! Vaikka silti herailin taas 7 aikoihin ihmettelemaan paljon kello on :P Herailtiin aamu rauhassa ja lahdettiin sitten kavelemaan Fisherman's Wharfille, eli satama-alueelle jossa on paljon ihania kauppoja ja noita laivoja sitten lahtee valilla. No toki kun lahdettiin niin alkoi satamaan. Sadetakit tajuttiin ottaa mukaan muttei vaihdettu kenkia, jotka kastui aika nopeasti ihan lapi joten sitten vahan oli kylma hetken aikaa. Kaveltiin rauhassa kauppojen ohi ja mentiin Pier 33 josta mein laiva Alcatrazin vankilaan lahti. Laivamatkan paatteeksi, heti saarelle paastya saa alkoi seljeta, joten saatiin vahan kuivateltua ennen kierroksen aloittamista.
Ekana katottiin siella esittelyvideo. Jos joku joskus tulee Amerikkaan niin taalla kannattaa katsoa noita esittelyvideoita, kertaakaan viela en oo joutunut pettymaan! Se kertoi nopeasti historiasta, vahan tarinoita ja elamaa siella saarella.
Sitten kivuttiin n. 13 kerroksisen talon verran makea ylospain, hankittiin audio tour kuulokkeet ja lahdettiin kierrokselle. Vankilat oli tosi pienia, kuvissakin mita otti niin ne nayttaa paljon paljon suuremmilta, mutta kun siella oli peti, pontto ja lavuaari niin ei siina mahtunut kun vahan kaantymaan sangyn vieressa.
Jotain tarinoita mita nyt tulee mieleen: Siella jotkut oli kaivanu lusikoilla seinaan reikaa, pakoyrityksena. Jotkut jarjesti mellakan ja yritti varastaa avaimia muttei sitten paasseet karkuun vaikka tappoivat jotain vartijoita yms. Kolme sielta paasi katoamaan mutta niista ei kukaan tieda missa ne on, onko ne kuolleet uidessaan vai paasiko ne lahden yli uimalla pakoon vai mita...
Njooh. Vankilasta paastiin onneksi pois ilman ongelmia, mutta veneessa tajusin etten muistanut Puppea kuvata vankilatyrmassa! Vahan harmitti... Mutta ehka parempi niin ettei tule joskus sitten kerrottua liian hurjia tarinoita. Paluumatkalla hostellille pysahdeltiin monessa kaupassa ja ostettiin ainakin toffeeta. Hostellilta kaytiin viela kauppareissulla ostamassa evasta ja aamupalaa torstaille. Hostellilla tavattiin naapurisangyssa nukkuva australialainen vanhempi nainen joka sanoi etta sita saa sitten tokkia yolla kun se kuorsaa, mutta eipa myo aamu 6 jaksettu kukaan nousta tokkimaan :P Ja illalla tuli maailma-on-pieni kokemus kun tuli pari tyttoa sisaan. Niista toinen katsoi tosi pitkaan ja sitten se kysyi ollaanko tavattu aiemmin. Mie jo heti vastasin etta ei olla mutta sitten se muisti etta oltiin New Yorkissa samaan aikaan. Ja muistinhan mie ne sitten. Toinen niista oli joutunut vaihtamaan perhetta vuoden aikana, mutta muuten kuulema on vuosi mennyt kivasti. Hetki juteltiin siina ja sitten kaytiin ajoissa nukkumaan!
Aamulla oli nimittain aikanen heratys. Lahdettiin unenpopperossa aamupalalle ja viela koittamatta herattaa muita. Otettiin bussi downtowniin ja kaytiin hakemassa mein vuokra-auto. Vahan se mies koitti siina ettetteko nyt halua parempaa autoa mutta eihan myo. No, auto oli vahan ooh... vanhempi, vaikka ihan ok muuten mutta highwaylla oli vahan janna ajaa kun on tottunut etta Corolla kiihtyy huomaamatta 70, joskus vahingossa, mutta tuossa autossa sai oikeesti painaa kaasua etta se valilla kiihtyi edes 60, saati siita ylospain. Ja sitten se saattoi yhtakkia alamaessa kiihtya tosi nopeesti viela lisaa. Ihmeellinen auto.
Mutta juu. Ekana suunnattiin autolla Golden Gate sillalle, ja ajettiin se edestakaisin. Upeaa :) Siella tuli semmonen "oon San Franciscossa" kokemus. Jotenkin muuten ei oo tuntunut yhtaan silta etta oisin missaan ulkomailla. Sitten keksittiin etta meidan matkan varrella on se kuuluisa mutkakatu, joten ajettiin sekin lapi. Hihii :) 8 mutkaa korttelin matkalla.
Sitten ajettiin ja ajettiin 4 tuntia kunnes alkoi ylamaki ja tuli paljon mutkia. Hurjaa oli! Yosemiteen oltiin siis matkalla. Paastiin suurin osa maista ylos ja tankattiin siella ja kaytiin syomassa. Sitten tultiin makea alas vaikka kuinka kauan. Ja toki pysahdyttiin matkalla valokuvaamaan monta kertaa. Upeita maisemia oli :)
Yosemitessa kaytiin kurkkaamassa suuri vesiputous, jonka luona kastuttiinkin kivasti. Ajettiin vaaraan suuntaan yli 10 kilometria (jes..) ja palattiin takasin. Kaytiin visitor centerilla ja sielta lahdettiin ajamaan takasin etta ehdittiin kaymaan viela kurkkaamassa jattilais Sequoia puita. Ei niita montaa ollut mutta oli ne aika massiivisia. Enemman olisi nahnyt etelampana mutta mein reittiin olis tullut 2-3 tunnin viivastys joten ei lahdetty sinne asti. Kotiintulomatkalla naurettiin mutkaisalle maelle joka oli aika hurja taas, nyt kun viela oli pimeaa. Kerran saikahin ihan kunnolla kun mutkan takaa tulikin auto vastaan. Onneksi toinen kasi pysyi ratilla kun toinen jo eksyi suun eteen tukahduttamaan kiljahdusta. Olin onneksi omalla kaistalla. Naurettiin matkalla myos mein autolle joka kavi valilla pitamaan outoja aania kun ajettiin kovaa. Ja kiitettiin makkaria joka on auki 24\7 ja niilla on drive-in.
Hostellilla selviteltiin viela minne auton voi parkkeerata ja sitten mentiin puolen yon jalkeen nukkumaan. Perjantaina pitikin herata ihanasti jo ennen kuutta. Kavin suihkussa ja pakkasin tavarat. Ajettiin lentokentalle missa auton palauttaminen oli tosi iisia. Kunhan vaan seurasi kyltteja, ajoi auton jonoon, otti tavarat pois, seta tuli sanomaan terve ja voitte lahtea. Kiitos. :) Lentokentalla oli juuri sopivasti aikaa etta sai vahan levahtaa ja sitten nousta koneeseen. Alaska suuntana.
Ekana katottiin siella esittelyvideo. Jos joku joskus tulee Amerikkaan niin taalla kannattaa katsoa noita esittelyvideoita, kertaakaan viela en oo joutunut pettymaan! Se kertoi nopeasti historiasta, vahan tarinoita ja elamaa siella saarella.
Sitten kivuttiin n. 13 kerroksisen talon verran makea ylospain, hankittiin audio tour kuulokkeet ja lahdettiin kierrokselle. Vankilat oli tosi pienia, kuvissakin mita otti niin ne nayttaa paljon paljon suuremmilta, mutta kun siella oli peti, pontto ja lavuaari niin ei siina mahtunut kun vahan kaantymaan sangyn vieressa.
Jotain tarinoita mita nyt tulee mieleen: Siella jotkut oli kaivanu lusikoilla seinaan reikaa, pakoyrityksena. Jotkut jarjesti mellakan ja yritti varastaa avaimia muttei sitten paasseet karkuun vaikka tappoivat jotain vartijoita yms. Kolme sielta paasi katoamaan mutta niista ei kukaan tieda missa ne on, onko ne kuolleet uidessaan vai paasiko ne lahden yli uimalla pakoon vai mita...
Njooh. Vankilasta paastiin onneksi pois ilman ongelmia, mutta veneessa tajusin etten muistanut Puppea kuvata vankilatyrmassa! Vahan harmitti... Mutta ehka parempi niin ettei tule joskus sitten kerrottua liian hurjia tarinoita. Paluumatkalla hostellille pysahdeltiin monessa kaupassa ja ostettiin ainakin toffeeta. Hostellilta kaytiin viela kauppareissulla ostamassa evasta ja aamupalaa torstaille. Hostellilla tavattiin naapurisangyssa nukkuva australialainen vanhempi nainen joka sanoi etta sita saa sitten tokkia yolla kun se kuorsaa, mutta eipa myo aamu 6 jaksettu kukaan nousta tokkimaan :P Ja illalla tuli maailma-on-pieni kokemus kun tuli pari tyttoa sisaan. Niista toinen katsoi tosi pitkaan ja sitten se kysyi ollaanko tavattu aiemmin. Mie jo heti vastasin etta ei olla mutta sitten se muisti etta oltiin New Yorkissa samaan aikaan. Ja muistinhan mie ne sitten. Toinen niista oli joutunut vaihtamaan perhetta vuoden aikana, mutta muuten kuulema on vuosi mennyt kivasti. Hetki juteltiin siina ja sitten kaytiin ajoissa nukkumaan!
Aamulla oli nimittain aikanen heratys. Lahdettiin unenpopperossa aamupalalle ja viela koittamatta herattaa muita. Otettiin bussi downtowniin ja kaytiin hakemassa mein vuokra-auto. Vahan se mies koitti siina ettetteko nyt halua parempaa autoa mutta eihan myo. No, auto oli vahan ooh... vanhempi, vaikka ihan ok muuten mutta highwaylla oli vahan janna ajaa kun on tottunut etta Corolla kiihtyy huomaamatta 70, joskus vahingossa, mutta tuossa autossa sai oikeesti painaa kaasua etta se valilla kiihtyi edes 60, saati siita ylospain. Ja sitten se saattoi yhtakkia alamaessa kiihtya tosi nopeesti viela lisaa. Ihmeellinen auto.
Mutta juu. Ekana suunnattiin autolla Golden Gate sillalle, ja ajettiin se edestakaisin. Upeaa :) Siella tuli semmonen "oon San Franciscossa" kokemus. Jotenkin muuten ei oo tuntunut yhtaan silta etta oisin missaan ulkomailla. Sitten keksittiin etta meidan matkan varrella on se kuuluisa mutkakatu, joten ajettiin sekin lapi. Hihii :) 8 mutkaa korttelin matkalla.
Sitten ajettiin ja ajettiin 4 tuntia kunnes alkoi ylamaki ja tuli paljon mutkia. Hurjaa oli! Yosemiteen oltiin siis matkalla. Paastiin suurin osa maista ylos ja tankattiin siella ja kaytiin syomassa. Sitten tultiin makea alas vaikka kuinka kauan. Ja toki pysahdyttiin matkalla valokuvaamaan monta kertaa. Upeita maisemia oli :)
Yosemitessa kaytiin kurkkaamassa suuri vesiputous, jonka luona kastuttiinkin kivasti. Ajettiin vaaraan suuntaan yli 10 kilometria (jes..) ja palattiin takasin. Kaytiin visitor centerilla ja sielta lahdettiin ajamaan takasin etta ehdittiin kaymaan viela kurkkaamassa jattilais Sequoia puita. Ei niita montaa ollut mutta oli ne aika massiivisia. Enemman olisi nahnyt etelampana mutta mein reittiin olis tullut 2-3 tunnin viivastys joten ei lahdetty sinne asti. Kotiintulomatkalla naurettiin mutkaisalle maelle joka oli aika hurja taas, nyt kun viela oli pimeaa. Kerran saikahin ihan kunnolla kun mutkan takaa tulikin auto vastaan. Onneksi toinen kasi pysyi ratilla kun toinen jo eksyi suun eteen tukahduttamaan kiljahdusta. Olin onneksi omalla kaistalla. Naurettiin matkalla myos mein autolle joka kavi valilla pitamaan outoja aania kun ajettiin kovaa. Ja kiitettiin makkaria joka on auki 24\7 ja niilla on drive-in.
Hostellilla selviteltiin viela minne auton voi parkkeerata ja sitten mentiin puolen yon jalkeen nukkumaan. Perjantaina pitikin herata ihanasti jo ennen kuutta. Kavin suihkussa ja pakkasin tavarat. Ajettiin lentokentalle missa auton palauttaminen oli tosi iisia. Kunhan vaan seurasi kyltteja, ajoi auton jonoon, otti tavarat pois, seta tuli sanomaan terve ja voitte lahtea. Kiitos. :) Lentokentalla oli juuri sopivasti aikaa etta sai vahan levahtaa ja sitten nousta koneeseen. Alaska suuntana.
tiistai 24. toukokuuta 2011
Day 1&2 (SF)
Heips. Tulin nyt pikaisesti kertomaan etta' saavuin San Franciscoon eilen. Matka meni hyvin, jostain syysta olin tosi vasynyt ja nukuin melkein koko matkan. Ennen Denverin valilaskua onnistuin nukkumaan juoma-valipalajaon yli mutta pyysin kaakaon jalkikateen. Toinen snack jaettiin Denverista lahdettaessa.
San Franciscossa lahdin laukkuineni ettimaan ensin Bart-junaa, joka loytyi hyvin. Ystavallisen miehen avustamana sain ostettua matkalipun ja paasin junaan. Sielta seurasin ohjeita oikealle asemalle mutta jostain kummallisesta syysta en loytanyt oikeaa bussipysakkia vaikka se oli melkein nenan edessa. Tuli sitten kaveltya ja hyppasin bussin kyytiin mutta nainen siina vieressa kavi sanomaan etta menen vaaraan suuntaan mutta sanoin ettei se nyt haittaa, voin mielellani istua bussissa :) Tulipa nahtya kaupunkia vahasen.
Bussista sain hypattya pois oikealla kohtaa ja kavelin sielta suoraan hostellille. Hostelli vaikutti kivalta, jatin tavarani huoneeseen ja lahdin ettimaan ruokakauppaa koska oli aika kova nalka. Semmoinen loytyi ihanien maisemien seasta ja palasin hostellille syomaan. Eipa siina sitten muuta, taisin kayda napsaisemassa kuvan meidan hostellin pihalta kun aurinko laski Golden Gate Bridgen taakse.
Meidan huoneessa tutustuin norjalaiseen aitiin ja poikaan, jotka oli puoli 9 aikaan kaymassa nukkumaan. Mie kavin sitten itekin nukkumaan. Nina oli soittanut aiemmin ettei se paase tulemaan kun joku lento oli peruttu, joten se vietti yon Chicagossa ja tuli sitten aamulla. Nukuinkin yolla tosi tosi hyvin pitkiin aikoihin. Huoneessa oli raitista ilmaa, enka mie oikeesti ees tajunnu jos joku tuli tai meni huoneesta. Jossain vaiheessa olin kylla hereilla hetken ja ihmettelin etta onko nyt aamu vai ilta mutta jatkoin nukkumista vaan. Puoli 7 aikaan herailin sitten itekseni ja siita sitten puolen tunnin - tunnin valein mietin mita kello on Minnesotassa. Nukuin 9 asti hyvin ja suihkun kautta kavin aamupalalla. Sitten jain oottelemaan Ninaa saapuvaksi, ja nautiskelin lampimasta auringonpaisteesta. Taalla ei oo niinkaan lammin kun vaan tuulee mutta talon vieressa auringossa oli pakko ottaa pitkahihanen pois paalta.
Ninan saavuttua ja hetki ihmeteltya lahdettiin Union Squerille. Saatiin taas bussimatkusteltua kivasti. Pyorittiin vahan ympariinsa ja ihmeteltiin mita missakin on. Kaytiin syomassa Cheese Cake Factorylla (missas muuallakaan ;)) ja oltiin taynna. Disney Store tuli vilaistua lapi ja sitten otettiin se semmonen vaunu missa ihmiset aina roikkuu. Paastiin istumaan mutta viime hetket ennen pysakkia miekin paatin etta pitaa sita kokeilla roikkumista :D Hauskaa oli. Ja taalla on iiiisoja makia!
Paluumatkalla kotiin kun kaveltiin niin suunta vahan oli hetken hukassa, mutta kun alyttiin ajatella ja tarkastaa kartasta missa mennaan niin vaihtui suunta oikeaan. Nahtiin Alcatrazin saari minne mennaan huomenna, ja siltakin tuli taas nahtya. Nyt on kello jo kovasti paljon etta kaydaan tasta vaan pienen syomisen jalkeen nukkumaan. Jempsis. Kuvia tulee vasta monen viikon paasta varmaan. Tekstia useammin toivon mukaan :)
San Franciscossa lahdin laukkuineni ettimaan ensin Bart-junaa, joka loytyi hyvin. Ystavallisen miehen avustamana sain ostettua matkalipun ja paasin junaan. Sielta seurasin ohjeita oikealle asemalle mutta jostain kummallisesta syysta en loytanyt oikeaa bussipysakkia vaikka se oli melkein nenan edessa. Tuli sitten kaveltya ja hyppasin bussin kyytiin mutta nainen siina vieressa kavi sanomaan etta menen vaaraan suuntaan mutta sanoin ettei se nyt haittaa, voin mielellani istua bussissa :) Tulipa nahtya kaupunkia vahasen.
Bussista sain hypattya pois oikealla kohtaa ja kavelin sielta suoraan hostellille. Hostelli vaikutti kivalta, jatin tavarani huoneeseen ja lahdin ettimaan ruokakauppaa koska oli aika kova nalka. Semmoinen loytyi ihanien maisemien seasta ja palasin hostellille syomaan. Eipa siina sitten muuta, taisin kayda napsaisemassa kuvan meidan hostellin pihalta kun aurinko laski Golden Gate Bridgen taakse.
Meidan huoneessa tutustuin norjalaiseen aitiin ja poikaan, jotka oli puoli 9 aikaan kaymassa nukkumaan. Mie kavin sitten itekin nukkumaan. Nina oli soittanut aiemmin ettei se paase tulemaan kun joku lento oli peruttu, joten se vietti yon Chicagossa ja tuli sitten aamulla. Nukuinkin yolla tosi tosi hyvin pitkiin aikoihin. Huoneessa oli raitista ilmaa, enka mie oikeesti ees tajunnu jos joku tuli tai meni huoneesta. Jossain vaiheessa olin kylla hereilla hetken ja ihmettelin etta onko nyt aamu vai ilta mutta jatkoin nukkumista vaan. Puoli 7 aikaan herailin sitten itekseni ja siita sitten puolen tunnin - tunnin valein mietin mita kello on Minnesotassa. Nukuin 9 asti hyvin ja suihkun kautta kavin aamupalalla. Sitten jain oottelemaan Ninaa saapuvaksi, ja nautiskelin lampimasta auringonpaisteesta. Taalla ei oo niinkaan lammin kun vaan tuulee mutta talon vieressa auringossa oli pakko ottaa pitkahihanen pois paalta.
Ninan saavuttua ja hetki ihmeteltya lahdettiin Union Squerille. Saatiin taas bussimatkusteltua kivasti. Pyorittiin vahan ympariinsa ja ihmeteltiin mita missakin on. Kaytiin syomassa Cheese Cake Factorylla (missas muuallakaan ;)) ja oltiin taynna. Disney Store tuli vilaistua lapi ja sitten otettiin se semmonen vaunu missa ihmiset aina roikkuu. Paastiin istumaan mutta viime hetket ennen pysakkia miekin paatin etta pitaa sita kokeilla roikkumista :D Hauskaa oli. Ja taalla on iiiisoja makia!
Paluumatkalla kotiin kun kaveltiin niin suunta vahan oli hetken hukassa, mutta kun alyttiin ajatella ja tarkastaa kartasta missa mennaan niin vaihtui suunta oikeaan. Nahtiin Alcatrazin saari minne mennaan huomenna, ja siltakin tuli taas nahtya. Nyt on kello jo kovasti paljon etta kaydaan tasta vaan pienen syomisen jalkeen nukkumaan. Jempsis. Kuvia tulee vasta monen viikon paasta varmaan. Tekstia useammin toivon mukaan :)
sunnuntai 22. toukokuuta 2011
That's almost a tornado!
Wiihii! Olipa meillä jännä lauantai. Noh, aamulla herättiin ihanasti Minnien kiukkuhyppelyyn tuolla yläkerrassa, jee. Onnea vaan Julia :P Muutenkin päivä oli aika kiukkuamista Minnien osalta. Muut tytöt/naiset lähti käymään ruokaostoksilla, mie lähin hoitamaan omia asioita ja talon miehet jäi nukkumaan. Tulin kotiin ennen toisia, hengattiin ulkona Papan ja Shnimpun kanssa. Naapureilla oli päättäjäisjuhlat mutta ei tiedetty oikein että kenellä kun ei siinä asu ketään nuorta. Shnimpu tykkäsi niiden ulos ripustamista ilmapalloista.
Iltapäivä hengattiin kotosalla, juteltiin Julian kanssa paljon lapsista ja vähän kaikesta. Nyt alkaa tuntumaan kivalta et se on täällä, vähän kun ois saanu kaverin :) Minnie naureskeli tänään moneen otteeseen että nyt meillä on kaksi aupairia. Se ois aika ihanaa kyllä.
Välipalan aikoihin viestittelin kovasti kavereille, sovittiin että nähdään päivällisen jälkeen elokuvateatterilla. Sopivasti kuitenkin semmoinen tunti ennen kun piti olla siellä, lähti sireenit soimaan ja tornado sekä kovan ukkosen varotukset tuli voimaan. Woohoo. Kaikki suunnitelmat lähti siinä samassa tuulen mukana. Laitoin viestiä muille että ei myö päästä tulemaan kun siellä missä leffa on on nähty tornado. Ne näytti tv:ssä kuvaa siitä ja ennusteita eri tornadojen kulkureiteistä, aika lähellä meitäkin kävi arviot välillä, Beckan talo ja tuo leffateatteri oli juuri siinä kaiken keskipisteessä, vaikka nekin säästyi tuhoilta. Liva oli nähnyt ihan oikeen tornadon ja saanu kuvanki siitä, mutta se oli kauempana. Myö oltiin aika pitkään ulkona ja kateltiin pilviä. Mie tietysti viivyin pisimpään (naapurit oli kanssa ulkona vielä) ja jossain kohti huomasin että pilvet alkoi kiertää ympyrää. Otin videokuvaa samalla hetkellä mutta en ihan viitti laittaa sitä tänne, sen verran noloja kommentteja ja turhan hurjaa innostumista tms sieltä kuuluu kun höpötän :P Mutta tuossa on toinen video minkä otin sen jälkeen ja onnistuin vähän hillitsemään itteäni. Mutta ei tuo oikeesti videolla koskaan näytä niin hurjalta mitä luonnossa. Onni vaan ettei tuosta pilvestä mitään tornadoa lopulta syntynyt, vaikka se oli niiden pilvien joukossa jossa oli todellista potentiaalia kehittyä tornadoksi. Huh. Aika hurjan siistiä oli nähdä se noin läheltä. Ja tuo olis varmaan ollu isokin jos se olis siitä kehittynyt vielä. Videossa näkyy mein naapurin talo ja ite oon mein pihalla, eli tosi läheltä piti. :) Kuvassa vilahtaa myös äkkiä kun naapurin täpötäydet roskikset kaatuu tuulen voimasta ihan kevyesti.
Meidl otti hälytykset ihan tosissaan ja raahasi puolet huonettaan alakertaan :P Vähän ehkä meni yli tuo sen varautuminen (sillä oli mm. herätyskello, pöytälamppu ja kasa vaatteita ja leluja alhaalla).
Loppuilta meni lapsia rauhoitellessa ja niitä nukkumaan laittaessa. Katottiin myö sitten leffa kotona Julian kanssa kun ei päästy lähtemään. Ja joo, Rahel oli jo teatterilla ja melkein paniikissa kun kuuli sireenit ja mie sanoin että siellä on tornadovaroitus. Becka oli kanssa jo ulkona niin ne meni sitten joka tapauksessa leffaan. Huomenna olis tarkotus mennä syömään pannaria johonkin ulos, mutta koko huomiselle päivälle on laitettu ukkospilvien kuvaa, joten saa nyt nähdä miten tuokin taas onnistuu.. Katsellaan ja toivotaan :)
Kolme ekaa kuvaa on tv:stä ja vipot mein pihalta.
P.S: Kiva ettei ennustukset toteutunu maailmanlopusta :)
Iltapäivä hengattiin kotosalla, juteltiin Julian kanssa paljon lapsista ja vähän kaikesta. Nyt alkaa tuntumaan kivalta et se on täällä, vähän kun ois saanu kaverin :) Minnie naureskeli tänään moneen otteeseen että nyt meillä on kaksi aupairia. Se ois aika ihanaa kyllä.
Välipalan aikoihin viestittelin kovasti kavereille, sovittiin että nähdään päivällisen jälkeen elokuvateatterilla. Sopivasti kuitenkin semmoinen tunti ennen kun piti olla siellä, lähti sireenit soimaan ja tornado sekä kovan ukkosen varotukset tuli voimaan. Woohoo. Kaikki suunnitelmat lähti siinä samassa tuulen mukana. Laitoin viestiä muille että ei myö päästä tulemaan kun siellä missä leffa on on nähty tornado. Ne näytti tv:ssä kuvaa siitä ja ennusteita eri tornadojen kulkureiteistä, aika lähellä meitäkin kävi arviot välillä, Beckan talo ja tuo leffateatteri oli juuri siinä kaiken keskipisteessä, vaikka nekin säästyi tuhoilta. Liva oli nähnyt ihan oikeen tornadon ja saanu kuvanki siitä, mutta se oli kauempana. Myö oltiin aika pitkään ulkona ja kateltiin pilviä. Mie tietysti viivyin pisimpään (naapurit oli kanssa ulkona vielä) ja jossain kohti huomasin että pilvet alkoi kiertää ympyrää. Otin videokuvaa samalla hetkellä mutta en ihan viitti laittaa sitä tänne, sen verran noloja kommentteja ja turhan hurjaa innostumista tms sieltä kuuluu kun höpötän :P Mutta tuossa on toinen video minkä otin sen jälkeen ja onnistuin vähän hillitsemään itteäni. Mutta ei tuo oikeesti videolla koskaan näytä niin hurjalta mitä luonnossa. Onni vaan ettei tuosta pilvestä mitään tornadoa lopulta syntynyt, vaikka se oli niiden pilvien joukossa jossa oli todellista potentiaalia kehittyä tornadoksi. Huh. Aika hurjan siistiä oli nähdä se noin läheltä. Ja tuo olis varmaan ollu isokin jos se olis siitä kehittynyt vielä. Videossa näkyy mein naapurin talo ja ite oon mein pihalla, eli tosi läheltä piti. :) Kuvassa vilahtaa myös äkkiä kun naapurin täpötäydet roskikset kaatuu tuulen voimasta ihan kevyesti.
Meidl otti hälytykset ihan tosissaan ja raahasi puolet huonettaan alakertaan :P Vähän ehkä meni yli tuo sen varautuminen (sillä oli mm. herätyskello, pöytälamppu ja kasa vaatteita ja leluja alhaalla).
Loppuilta meni lapsia rauhoitellessa ja niitä nukkumaan laittaessa. Katottiin myö sitten leffa kotona Julian kanssa kun ei päästy lähtemään. Ja joo, Rahel oli jo teatterilla ja melkein paniikissa kun kuuli sireenit ja mie sanoin että siellä on tornadovaroitus. Becka oli kanssa jo ulkona niin ne meni sitten joka tapauksessa leffaan. Huomenna olis tarkotus mennä syömään pannaria johonkin ulos, mutta koko huomiselle päivälle on laitettu ukkospilvien kuvaa, joten saa nyt nähdä miten tuokin taas onnistuu.. Katsellaan ja toivotaan :)
Kolme ekaa kuvaa on tv:stä ja vipot mein pihalta.
P.S: Kiva ettei ennustukset toteutunu maailmanlopusta :)
perjantai 20. toukokuuta 2011
Bye bye room. Thanks for everything.
Mie istun tällä hetkellä vieraspatjalla, tv auki ja seurailen samalla kun Julia purkaa tavaroitaan miun huoneeseen. Yyh. Tuntuu oudolta. Mutta onneks Julia osoittautui odotusten mukaan tosi mukavaksi ja se näyttää sopeutuvan hienosti tänne.
Mie sain kun sainkin tavarani pakattua (no, suurimman osan) ja raahattua huoneesta ulos. Vähän kiirus tuli kun suihkussakin piti käydä ennen ku lähettiin kentälle, mutta välillä on kiva että tulee kiirus niin ei tarvii ootella ja saa tehtyä kaiken tehokkaasti. Haha. Minnie ja Shnimpu siinä mukana oli hypereinä menomatkalla. Hypättiin tyttöjen kanssa pois kyydistä ja lähettiin katsomaan jos nähdään Juliaa. Mama ja Shnimpu tuli heti kun oli saaneet auton parkkeerattua, mutta myö nähtiin Julia ennen sitä, eikä ees tajuttu heiluttaa mein hienoa nimilappua kun luultiin ettei kone oo vielä tullutkaan, se näyttösysteemi näytti vaan aikaa millon lennon piti tulla vaikka muissa luki onko se vielä lentämässä vai laskutunut vai mitä. Se oli outoa. Mutta Mama tuli pian ja sitten päästiin kotimatkalle. Meidl oli seuraava joka oli hyperinä ja se höpötti koko matkan kotiin, voi Julia parkaa :P Kotona ekana näytin Julialle sen huoneen ja vähän tätä alakertaa, ja sitten syötiin. Kaikki söi niin hienosti että (vieraskoreita). Tytöt on ihan innoissaan Juliasta ja Shnimpukin vei sille jotain leluja jo. Hyvin tuo valokuvien kattelu tuotti tulosta :)
Joo. On varmaan outoa tän viikonlopun. Vaikka Julia kyllä vaikuttaa ihan semmoselta jonka kaveri voisin olla muutenkin täällä. Ehkä tää on ihan kiva :) Mut tuo huone on pööh. Sain sen tyhjennettyä tänään niin jo mie kohta sen jälkeen vessasta tullessa kävelin suoraan huoneeseen ja ihmettelin miten tyhjää siellä on kunnes tajusin että niin ne tavarat ei ookaan siellä enää.
Nyt pitäis vielä testata tai pohtia tai jotain että miten päin mie saan nuo tavarat suomeen. Painon rajoissa mennään, varsinkin kun Mama sanoi että saan ottaa yhden noiden käsimatkatavaralaukuista. Siellä saan sitten kuskattua rikkoontuvat ja ehkä noita vaatteita mitä NYkissä käytän.
Mie nyt en saa keskityttyä tähän tekstiin kun tuo tv on päällä ja miulla on taas nälkä (outoa..), kylmäkin on. Ehkä mie käynkin syömässä ja tuun sitten tuijottamaan Frendejä tunnin ajaksi.
Nina: paketti tuli tänään :) Se on iso. Tosin en avannut, eli ehkä sen saa pienempään tilaan. Ja patja täällä oottaa siuta ;)
Mie sain kun sainkin tavarani pakattua (no, suurimman osan) ja raahattua huoneesta ulos. Vähän kiirus tuli kun suihkussakin piti käydä ennen ku lähettiin kentälle, mutta välillä on kiva että tulee kiirus niin ei tarvii ootella ja saa tehtyä kaiken tehokkaasti. Haha. Minnie ja Shnimpu siinä mukana oli hypereinä menomatkalla. Hypättiin tyttöjen kanssa pois kyydistä ja lähettiin katsomaan jos nähdään Juliaa. Mama ja Shnimpu tuli heti kun oli saaneet auton parkkeerattua, mutta myö nähtiin Julia ennen sitä, eikä ees tajuttu heiluttaa mein hienoa nimilappua kun luultiin ettei kone oo vielä tullutkaan, se näyttösysteemi näytti vaan aikaa millon lennon piti tulla vaikka muissa luki onko se vielä lentämässä vai laskutunut vai mitä. Se oli outoa. Mutta Mama tuli pian ja sitten päästiin kotimatkalle. Meidl oli seuraava joka oli hyperinä ja se höpötti koko matkan kotiin, voi Julia parkaa :P Kotona ekana näytin Julialle sen huoneen ja vähän tätä alakertaa, ja sitten syötiin. Kaikki söi niin hienosti että (vieraskoreita). Tytöt on ihan innoissaan Juliasta ja Shnimpukin vei sille jotain leluja jo. Hyvin tuo valokuvien kattelu tuotti tulosta :)
Joo. On varmaan outoa tän viikonlopun. Vaikka Julia kyllä vaikuttaa ihan semmoselta jonka kaveri voisin olla muutenkin täällä. Ehkä tää on ihan kiva :) Mut tuo huone on pööh. Sain sen tyhjennettyä tänään niin jo mie kohta sen jälkeen vessasta tullessa kävelin suoraan huoneeseen ja ihmettelin miten tyhjää siellä on kunnes tajusin että niin ne tavarat ei ookaan siellä enää.
Nyt pitäis vielä testata tai pohtia tai jotain että miten päin mie saan nuo tavarat suomeen. Painon rajoissa mennään, varsinkin kun Mama sanoi että saan ottaa yhden noiden käsimatkatavaralaukuista. Siellä saan sitten kuskattua rikkoontuvat ja ehkä noita vaatteita mitä NYkissä käytän.
Mie nyt en saa keskityttyä tähän tekstiin kun tuo tv on päällä ja miulla on taas nälkä (outoa..), kylmäkin on. Ehkä mie käynkin syömässä ja tuun sitten tuijottamaan Frendejä tunnin ajaksi.
Nina: paketti tuli tänään :) Se on iso. Tosin en avannut, eli ehkä sen saa pienempään tilaan. Ja patja täällä oottaa siuta ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)