"Hei voitko tulla vielä huomenna..?"

Ei meinaa miun työharjottelusta tulla nyt yhtään mitään. Viime tiistaista lähtien en ole käynytkään koko ryhmiksessä, soitellut kyllä olen melkein joka päivä sinne että enpä nyt huomennakaan tule. Syy tähän on kyllä mukava, kun oon saanut päiväkodista sijaisuuksia, siellä kun pyörii flunssa-aalto ja ohjaajat on kipeänä. Tarkoitus oli mennä sinne päiväksi mutta jäinkin koko viime viikoksi ja tänään varmistui että ne tarvitsee koko täksi viikoksi. Eipä siinä, matkakassa karttuu ja ne näkee että miusta on työntekijäksi. Reissun jälkeen voi tulla takaisin kyselemään töitä :) Vaikka kyllä se ryhmis oli niin ihana kun lapset oli pienempiä ja ryhmä oli kodinomaisempi.

Sijaisuuksien huono puoli on sitten ne taudit, kun ihan varmana ne tarttuu heti kun sinne menee. Nyt on ollut kurkku viikon kipeä ja ääni käheänä, yöllä yskittää ja kirjoja ei pysty lukemaan ääneen kovin pitkään kun käy ahdistamaan. Mutta sisun, Mynthoneiden ja teen avulla selvitään :) 

Viikonloppuna matkustelin junalla Jämsään kavereille, hoitamaan 4 kk poikaa. Toinen oli vähän nuhainen mutta ruoka maistui silti tosi hyvin! Oli ihana käydä siellä. Mutta niin, maanantaina, siis tänään piti olla viisumihaastattelu mutta koska USAsta piti tulla miulle haastatteluun vaadittava lomake, jota ei perjantaina kuulunut, niin Aupair-järjestöstä soitettiin että miun pitää varata uusi aika. Tänään olin siis taas töissä. Sain eilen pienten panikointien jälkeen varattua uuden ajan, nyt se on 6.5. ja todellakin toivon että se onnistuu silloin, koska siitä on enää puolitoista viikkoa lähtöön. Suurlähetystön sivuilla sanotaan että viisumin saamisessa menee noin 3 viikkoa. Täytyy toivoa että miun kohdalla ne kiirehtisi oikein kovasti ettei tarvitse jännittää :)

Tajusin muuten että oon sanonut ainakin yhdet hyvästit tähän mennessä, ehkä jopa kahdet. Se tuntuu hurjalta.

Mutta miepä siirryn tästä teen ja kolmen McLeod-jakson pariin. Ihana ilta tulossa ♥

Kuukausi lähtöön

Näin se on. Tasan kuukausi, 30 päivää, ja mie oon korkealla taivaalla, matkalla uuteen maailmaan. Tai no, ainakin maahan. Kuukauden kunniaksi ajattelin antaa tutuille tämän blogin osoitteen, jotta he pääsevät lueskelemaan mitä vuoden aikana tapahtuu. Tervetuloa siis uudet lukijat lukemaan. Muistakaahan kertoilla usein mitä Suomeen kuuluu! Kommenttiboksiin tai sähköpostilla on kätevintä.

Kerron tässä tiivistetysti mitä oon aiemmin kirjoitellut, jos joku ei halua, jaksa tai kerkeä aiempia tekstejä lukemaan. Pääsette sitten heti kärryille. Kaikkihan alkoi jo viime kesänä kun päätin lähteä aupairiksi, perustin tämän blogin ja laitoin hakemuksen EurAuPair-järjestölle, jonka kautta olen nyt lähdössä USA:han. Välissä ehdin pohtia lähtisinkö kuitenkin Skotlantiin, mutta lopulta USA vei voiton, koska sinne tulee harvemmin muuten lähdettyä, ja järjestön kautta on nyt helppoa ja edullista lähteä. Tammi- ja helmikuu meni tiiviisti opinnäytetyötä tehdessä, ja maaliskuu sitten kirppistavaroita myydessä ja muuttaessa, ja lopulta valmistuin koulustakin.

Maaliskuussa aupair-asiat alkoivat edistyä kovaa vauhtia kun sain laitettua hakemuksen eteenpäin ja perheet alkoivat ottaa yhteyttä. Yllätyin miten nopeasti tuli monta perhettä, mutta oonhan mie tehnyt paljon lasten kanssa työn, koulutuksen ja harrastusten puolesta. Välillä meinasin mennä sekaisin kun oli monta perhettä joiden kanssa juttelin samaan aikaan sähköpostitse, mutta lopulta yksi perhe voitti sydämeni. 

Seuraavat kuvat eräältä metsäretkeltä

Ihanneperheeksi kuvittelin alun perin perus amerikkalaisen 4-5 jäsenen perheen. Isä, äiti ja lapset (2-7 vuotiaita) asuisivat jossain päin länsirannikkoa (siis Californiassa) tai Coloradossa. Päivät olisi töitä ja illat vapaata. Ja tietysti tulisin tosi hyvin toimeen perheen kaikkien jäsenten kanssa :)

Ilveksen jälkiä

No, ihan pieleen ei miun haaveet menneet. Host perhe asuu Minnesotassa mukavanoloisella lähiöalueella. Perheessä on kolme lasta, joista tytöt ovat 3 ja 7 vuotiaita, ja perheen juniori on n.4 kk poika. Isä on syntyisin intialainen ja äiti saksalainen. Työpäivät alkavat 8 aikoihin ja päättyvät 5-6 maissa (tämä on ihan normaalia aupairille). Päivään kuuluu vanhimman lähettäminen koulubussille, vauvan syöttö, nukuttaminen ja viihdyttäminen, sekä kolmevuotiaan pari kertaa viikossa "esikouluun" vienti. Tietysti muutakin perushoitoa, mutta kirjoittelen sitten myöhemmin tavanomaisesta päivästä kunhan sinne asti pääsen.

Tällä hetkellä olen harjoittelussa ryhmiksessä ja yritän totuttaa yksivuotiasta ettei se vierastaisi. Ei tule syömisestä oikein mitään jos mie yritän. Torstaina kyllä päiväunien jälkeen vaipanvaihto ja välipala sujui tosi hyvin. Viikon päästä matkustan kavereitten luo Jämsään hoitamaan 4 kk poikaa ja sieltä jatkan matkaa kummin luo Helsinkiin ja viisumihaastatteluun. Kansainvälisen ajokortin hakemus on postissa ja oottelen että saisin sen ensi viikolla. Muuten tuntuu olevan paperihommat melko kunnossa. Paljon on kuitenkin vielä tekemistä kun vaan ehdin ja jaksan ne tehdä (täytyy mm. miettiä mitä mie pakkaan mukaan ja hankkia tuliaiset).

Mitähän mie vielä kertoisin. Hmm. No perhe vaikuttaa kaikin puolin tosi kivalta. Asenne elämään sekä lasten- ja kodinhoitoon on rento ja maanläheinen. He yrittävät olla ympäristöystävällisiä ja heillä on mm. sähköauto. Perheeseen ostetaan kolmas auto ns. aupairautoksi. Vanhin tyttö kyseli osaanko mm. vuolla puukolla ja leipoa. Suunnitelmissa on myös lähteä tyttöjen kanssa rannalle kesällä :) Itsellä on aikomuksessa etsiä partioryhmä jonka tapaamisissa ja ehkä leireillä joskus voisi käydä.

No, jospa jätän tämän kirjoituksen tämän pituiseksi, ja kirjoittelen lisää sitten kun aihetta löytyy. Nyt touhuamaan kummitytön kanssa vielä kun ehtii!

Paperihommia ja englantilaisia lastenlauluja

Tässä täytyy olla jokin salaliitto takana, koska heti kun ryhmikseen menin lasten kanssa touhuamaan niin kotiin tullessa pyörii päässä vaan lastenlauluja. Ja vaikka niitä ei edes ole siellä kovasti laulettu vielä. Jostain ne kumpuaa. Oon nyt kuunnellut jonkin verran englanninkielisiä lastenlauluja, koska pitäähän miun osata viihdyttää lapsia kun Jenkkeihin menen.

Tänään sain tutkia monta lappua ja lippua läpi kun äitin luo töistä tulin. Oon koittanut täyttää viisumihakemusta mutta tuo on niin tuskaa kun ööh mie en ymmärrä miten voidaan tehdä asioista noin hankalia. Intiaan viisumia hakiessa täytettiin yksi lappu ja pistettiin postiin. Nyt pitää täyttää kaksi eri lomaketta (mitä ne tekee miun työhistorialla?), maksaa maksu ja tulostaa siitä kuitti, viedä passikuva (joka on eri kokoinen kun normi suomalainen passikuva, eli taas valokuvaamoon kuvattavaksi), odottaa että saan valmiiksi täytetyn hakemuksen ja maksukuitin postissa, varata haastatteluaika, ottaa nää kaikki edellämainitut mukaan sekä niiden lisäksi passi ja kirjekuori joka on sisältöä vaille valmis postiin jaja.. No näistä mie jo ehdin varata haastatteluajan ( 26.4. klo 8.55 am) ja täyttää yhden lomakkeen (en kyllä tiedä mitä miun sotu-tunnukselle tapahtuu/onko se oikein koska siihen ei saanut laittaa muita kuin kirjaimia ja numeroita, eli viivan otin sieltä pois välistä, mutta toivotaan ettei haittaa) ja toisen puoliksi. Huomenna pitää yrittää päästä tulostimen äärelle niin saisin hoidettua lähes kaiken muun.   

Ja tuossa oli vain viisumiin liittyvät hommat. Sitten olisi vielä kansainvälisen ajokortin hakeminen ja tuhat muuta pikkuasiaa mitä pitäisi hoitaa ennen lähtöä. Täytyy ihan tosissaan tehdä jonkinlainen lista ylös mitä kaikkea pitää muistaa vielä. Huono vaan kun nyt on harjottelussa niin päivät menee nopeasti ja illalla sitten yrittää hoidella väsyneenä näitä juttuja. Mutta kyllä mie matkaan vielä pääsen, ei siitä hätää!

Joo ja niitä tuliais-vinkkejä otetaan edelleen vastaan, etenkin mitä voi viedä vanhemmille? Mitä työ ootte vieneet? Sunnuntaina lähden käymään Ikeassa, pitää sieltä katsella josko olisi jotain suomalaista, ja viimeistään sitten englann...eikun Helsingistä. Ooh. Aika taitaa olla mennä nukkumaan! Humpty dumpty sat on a wall.. tatidattitaditadaa.. zzzz..zzzz...

Lentomatematiikkaa

Tänään tarvittiin oikein pitkän matikan ajatuskulkua kun lentoaikoja yritin laskeskella. Sähköpostiin tuli siis viesti että17.5. klo 7.15 Helsinki-Vantaan lentokentältä lähtee kone Frankfurttiin. Jos nyt osasin matikkapäätäni yhtään käyttää ja kaverin neuvoja kuunnella niin Saksaan lentää 2½ tuntia. Vaihtoaikaa on kaksi tuntia, ja vähän ennen yhtätoista lähtee lento New Yorkiin. Pitää selvittää vaihtaako ne miun matkalaukun toiseen koneeseen kun samalla lentoyhtiöllä kuitenkin matka jatkuu.

New Yorkiin matka vissiin kestää vähän reilu 8 tuntia, perillä oon paikallista aikaa n. 1 pm. Siellä sitten vietän seuraavat 5 päivää ja perjantaina eli 21.5. lennän neljä tuntia Minneapolikseen, jossa joku on toivottavasti miuta vastassa. Kello on siis jotain 8.30 luokkaa illalla kun tavataan. Hyvin jännittävää!

Alotin tällä viikolla ryhmiksessä, siellä on 1-4 vuotiaita ja ne on kaikki niin sulosia! Tänään unohdin lähteä kolmelta kotiin kun jäin pelaamaan lasten kanssa Muumi-lottoa. :) Noin on käynyt kyllä monta kertaa aiemminkin :D

Nyt pitäisi varata viisumihaastattelu ja selvittää ajokortin kohtalo, mutta se on jo melkein selvitetty. Mutta nyt on niin hurja nälkä että on pakko mennä syömään!

Aupair-haukku!

Tiedättekö kun 101 dalmaatialaisissa on se hämyhaukku? Kun koirat laittavat haukun etenemään viedäkseen viestin eteenpäin. Miun kaveri keksi tästä haukusta Aupair-haukun, kun montaa eri asiaa kyselin ja pohdin tulevaa ajatellen. Eli nyt lähtee eteenpäin Aupair-haukku! Kaikki uteliaat aupair-silmät tai muut asioista tietoiset, vastailkaapa seuraaviin.

• Tarviiko USAssa luottokorttia eli pitääkö miun hommata sellainen? Onko teille tehty oma tili amerikkaan vai käytättekö Suomen tiliä vai miten? Oon ihan pihalla näistä asioista.
• Pohdiskelin myös mitä tapahtuu miun veroasioille ja muille sillä aikaa? Pitääkö miun johonkin ilmoittaa että oon vuoden poissa? Työkkäriin ja Kelaan nyt vissiin ainakin.
• Mitä olette vieneet perheelle tuliaisiksi Suomesta? Jos perheessä on vauva, 3 vuotias ja 7 vuotias, niin vienkö kaikille jotain omaa vai jotain yhteistä? Muumeja mietin mutta löytyyköhän niitä jostain englanniksi puhuttuina? Ja mitä mie keksin vanhemmille? Mitään marimekkoa tai mariskoolia en viitsi viedä kun ne ei oikein kuvasta miun makua.
• Paljonko maksaa iPhone USAn rajojen sisäpuolella? Ilmeisesti jonkin verran Suomen hintoja halvempi..?

Mie tuun kysymään vielä niin montaa asiaa kun oon ihan pihalla kaikesta mutta eiköhän tästä selvitä pikkuhiljaa.

Laitoin ennen pääsiäistä perheelle omatekemän videon, jossa pyöri kuvia miusta ja taustalla soi Hanna Pakarisen Mörkö Mainio-laulu (en tiedä miltä se niiden korviin kuullostaa mutta miusta se on kiva) Inhottavaa oottaa vaan että ne vastaisi kun ajassa ollan ihan eri aikaan ja pääsiäinenkin on joten ne on varmaan matkoilla jossain päin. Mutta jätän teidät nyt tumtummailemaan Mörön tahtiin ja menen itse nukkumaan kun ei tästä kirjoittamisesta näin myöhään meinaa tulla mitään. Huomenna ajoissa pääsiäiskirkkoon ja sitten piilottamaan pääsiäismunia!

Hyvää pääsiäistä kaikille!