Miun huone. Ja mie.

 Jotkut on jo jonkun aikaa odotelleet ja kyselleet kuvia miun huoneesta, joten nyt on jo aika laittaa niitä tänne.

 Eli, tervetuloa huoneeseeni.

 Tää kuva on otettu ovelta, eli mikään iso lukaali ei ole kyseessä mutta tykkään kovasti...

 ...sänkynurkkauksesta etenkin.

 Tää on sit WC

 Säilytystilaa on riittävästi kun tuota tavaraa ei ihan niin hirveästi ole ehtinyt kerääntyä vielä.

Ja tää on miun huoneesta katsottuna, lasten leikkitila joka sisältää pienen huonon tv:n ja juoksumaton jota ehkä kerran oon kokeillut. Oikeelle kun kääntyy heti ovelta, pääsee varastoon, vessaan ja vaatehuoneeseen, ja kun menee suoraa ja kääntyy oikealle niin siellä on toinen osa varastoa ja portaat ylös. Semmoista. 

Ja kun ihmiset vielä enemmän on kyselleet miun uudesta hiustyylistä niin laitetaan siitäkin nyt sitten kuvia. Kävin siis lauantaina kampaajalla, semmoisessa oppilaitospaikassa. Sain oppilaan joka jo kahden viikon päästä oli valmistumassa. Käytiin tarkkaan läpi mitä haluan tehdä, sitten juteltiin opettajan kanssa ja aloitettiin värjäämällä hiukset vähän tummemmaksi kun olin toivonut. Sitten laitettiin raitoja. Niitä laittaessa alkoi jo puuduttaa, koska aikaa oli mennyt reilu neljä tuntia. Sitten suunniteltiin miten leikataan, ja taas konsultoitiin opettajaa. Tuolla oli muutama opettaja joista ensin toinen tuli pohtimaan tuota leikkausta. Näytin kuvaa josta tykkäsin kovasti, ja sanoin että haluan tuollaisen. Siihen opettaja sanoi ettei kannata leikata edestä noin lyhyeksi, mutta ei syytä sanonut. Olin vähän aikaa että okei, eipä sitten jos oot sitä mieltä. Oppilas kyllä sanoi että voidaan se leikata niinkin. No, leikkaaminen aloitettiin takaa tasoittamalla, ja kun kello oli jo tosi paljon, hän kävi hakemassa toisen opettajan jatkamaan loppuun (toiset oppilaat oli lähdössä kotiin jo). Hän sitten kysyi miten haluan ja vähän epäröiden näytin kuvaa. Opettaja riemastui ja sanoi että se on kiva leikkaus, tosi upea ja näyttää hyvältä siulla kun on nätit silmät ja poskipäät. Sitten se 10 minuutissa napsaisi hiukset tosi upeiksi, selostaen oppilaalle joka seurasi vierestä. 

Semmoisen 5 tuntisen iltapäivän tulos on siis tässä: 

Ennen:

Jälkeen:

Ihan ei pääse oikeuksiinsa värit mutta niin kivasti raidoitettu tasaisesti :) 

Ja vähän tuolta vesiputoukseltakin näkymää tässä samalla kun kuvia nyt innostuin laittamaan tänne.

Blaah

Eilen oli hassu päivä. Oltiin sovittu Brasilia-L:n kanssa että mennään Minnehaha Falls -puistoon katsomaan vesiputousta ja viettämään aikaa. Aamulla kävin miettimään että niin, olettaakohan se että mie käyn hakemassa sen kotonta, jonne miulta on matkaa puoli tuntia, josta puistoon 20 minuuttia. Mie oisin puolessa tunnissa ajanut suoraan puistoon. Laitoin sitten viestiä aamulla että missäs nähdään niin johan se soitti että voitko tulla hakemaan. (L:llä siis on auto aina välillä käytössä mutta ei gps:ää) Vähän pohdiskelin ääneen että onpa pitkä matka yms niin se kävi sanomaan että no ei tarvii, Meksiko-V on siellä, myö voidaan nähdä joku toinen päivä. Sovittiin kuitenkin että haen hänet ja hän maksaa osan bensoista. Puisto oli tosi kiva, iso. Siellä oli joku vanha talo mikä vissiin oli ensimmäisen tänne asettuneen eurooppalaisen asunto. Siellä oli vesiputous, jota kuvailin kovasti ja kävin kahlaamassakin vaikka kyltit kovasti varoitti vaarasta ja käski pysymään poissa. Monet kuitenkin meni aitojen toiselle puolen ja joku jopa uitti koiraa hurjan pitkälle putouksen luona. Täällä on tapana varoitella joka asiasta, koska jos jostain ei varoiteta ihmisiä, he voivat nostaa syytteen. Eli ihan turvallinen paikka tuo oli.

Puistoalue oli siis tosi mukava, monet oli siellä grillaamassa ja piknikillä, jotkut koirien kanssa, jotkut lasten. Pyöräilemäänkin siellä pääsee kivasti. Tykkäsin olla siellä ja katsella toisia, mutta jotenkin seura ei innostanut. Miulla oli semmonen yksin-päivä, ettei oikein halua olla toisten seurassa. Lähdettiinkin sitten 5 aikaan pois, heitin L:n kotiin ja menin itsekin kotiin, jossa söin pikapäivällisen ja lähdin pyöräilemään Mississippille. Meinasin mennä kurkkaamaan josko näkisin majavan uudestaan mutta siellä polulla oli pari tyyppiä vissiin kalastamassa, joten menin padon yli joen toiselle puolelle tutkimaan. Näin kaksi sammakkoa, monta sorsaa ja upean kuun nousun. :)

Illalla katsoin leffaa (täällä on kirjastossa hyvä valikoima leffoja, uusimmissa vaan on niin pitkät varausjonot etten tiedä ehdinkö vuoden aikana edes niitä saamaan). Tänään maanantaina oli aika kökkö päivä, vähän meinasi särkeä päätä, Shnimpu nukkui tosi lyhyitä päikkäreitä, Minnie löysi kaapeista ja laatikoista kaikenlaista mitä en halunnut sen ottavan esille ja Minnien päiväuniaikakin (ja oma levähdysajan toivo) meni siinä kun Shnimpu heräsi juuri ennen kun Minnie oli käymässä sänkyyn. Puuh. Mutta semmoista siis. Mie käyn nyt syömässä päivällisen ja sitten vaikka latailen valokuvia tänne.

Aquatennial block party

Jostain syystä kamera ei ottanut ääniä kunnolla, mie jotenkin ajattelin että ne kuuluisi paremmin.

Nää kollaasit kannattaa klikata isommaksi niin näkee paremmin.

 Tässä ekassa oli vaan yleistä matkalta tai paikan päältä. Käveltiin siis autolta kilometrin verran katsastamaan paraati.

 Ensin tuli tietysti poliisit yms muu "virallinen" porukka. Heppojen perässä kulki jätösten kerääjä :D Se sai paljon suosionosoituksia :)

 Ja sitten tuli paljon paljon kouluja ja niiden kuningattaria, jotain hassuja öttiäisiä/pellejä välillä, ja koiriakin oli joukossa (silloin kaikki sai tietää koska mie hihkuin innoissani miten suloinen/ihana/pikkuinen koira on). Semmoista. Kuvien laatu ei ole kovin hyvä koska hämärässä liikkuvien kohteiden kuvaaminen on asteen haastavampaa.

Norppalaulu

Nyt mie sit löysin ihanan norppalaulun kun keväällä niin koitin kovasti etsiä. Löytyi Suomen Luonnonsuojeluliiton Pelastetaan norppa-sivuilta. Here you go, if anyone ever needs it :)


Jääkuutti from Pelastetaan Norppa on Vimeo.

Caught on live!

Tänään oon ollut ihan superilonen ja onnellinen. Mama oli niin ihana ja sanoi että voin viedä lapset sille töihin ja ottaa itse iltapäivän vapaaksi. Siis onko vähän ihanaa! No, joudun tietysti viikonloppuna työskentelemään mutta silti! Lähdin siis ajamaan intoa puhkuen kohti Mall of Americaa. Tiesin että siellä tulee olemaan ihan sikana porukkaa, mutta jotenki se silti yllätti. Ensiaavistuksia ihmispaljoudesta antoi parkkipaikan löytäminen, joka oli VAIKEAA! Siis oikeasti. Tuolla on neljä isoa parkkihallia, joista menin ensimmäiseen, kiersin varmaan 4 kerrosta läpi löytämättä yhtään paikka, ja viimein ajoin suoraan ihan ylimmälle tasanteelle (7 kerros), josta viimein löysin paikan. Jo heti sisälle astuessa alkoi kuulua ihmisjoukon meteliä. Ja sitä ääntä riitti kyllä joka hetkelle.

Paikalla oli siis kaikkien teinityttöjen suosikki Zac Efron

 "Move, keep moving!" Helppo totella käskyjä (vaikken kyllä halunnutkaan) kun jokapuolella ympärillä on valtavasti porukkaa. Yksi vartija oli sentään suopea, kysyi voinko siirtyä kun olen saanut kuvani otettua. Hiukan tulee toteltua tuollaista paremmin!

 Tää oli ihan ekoja kuvia kun Zac astui lavalle. Satuin juuri typerästi kaiuttimen kohdalle ja koitin liikkua eteen tai taaksepäin mutta aina oli vastassa joko vartija tai ihmismuuri. Hmm.  Onneksi sain kuitenkin liikuskeltua myöhemmin hyviin paikkoihin ja zoomailtua, jotta sain edes siedettäviä kuvia.

Tapahtumahan oli Zac Efronin uusimman elokuvan, Charlie St. Cloudin mainostus- ja nimmareidenjakotilaisuus. Täytyy sanoa että odotan tätä leffaa kovasti, niin kiva se on trailerin perusteella. Täytyy kuitenkin odottaa kuun loppuun ennen kuin pääsee katsomaan.

 

Hiukan, hiukan vaan olen kateellinen niille jotka pääsi nimmaria hakemaan ja halauksen saamaan. Yyh. Olisi pitänyt olla heti aamusta aikasin paikalla jonottamassa ranneketta. Mutta silti oli tosi upeeta nähdä :)

"oi jospa oisin voinut saada rannekkeen..."

Toinen oli niin sulonen lavalla, välillä höpötti jotain mikkiin (tyyliin, hei, halusin vaan sanoa moi), välillä hikeä pyyhkien, koko ajan iloisella mielellä :)

 Bye bye!! Kun Zac lähti, kaikki ryntäsi perään. Ihan hullua!

Mutta se siitä. Nyt on onnellinen olo ja ihan oon innoissani. Ja lisäksi palautin tänään viimeisen esseen ja "final exam", loppukokeen. Nyt oon vapaa!! :D Ei stressiä koulusta, voin vaan nauttia kesästä ja alkaa viettää enemmän aikaa kavereiden kanssa tehden vaikka mitä. Mitä? Siitä myöhemmin :)

Myrsky-video eiliseltä

Tornado warning! osa 2

Wuuhuu! Istuskelin koneella ja katselin nättiä aurinkoista ilmaa, koitin psyykata itseä kirjoittamaan esseetä. Haha. Mama tuli alakertaan Minnien kanssa (jonka piti olla jo nukkumassa) sanoen "it's just a severe thunder warning" (se on vain varoitus kovasta ukkosesta). Ihmettelin hetken mikä ja mitä, kun Mama sanoi että kuulenko sireenit. Mie mitään semmosia kuullut, tosi hiljasella tosiaan soittavat. Ikkunat jos on kiinni ja ihan vähän vaan ääntä jostain päin niin kuulematta jää. Mutta ei hätää, hetken päästä tuli kyllä sellainen myrsky että sen näkee ja kuulee. Oltiin kaikki kellarikerroksessa, Shimpukin vaikka juuri oli unille nukahtamassa. Katseltiin uutisia ja mie koitin Minnien kanssa touhuta ettei pelota (siis Minnietä, eikö? ;) ). Sitten sireenit meni uudestaan päälle ja telkkarissa sanottiin että nyt on sitten tornado varoitus. VAROITUS. Eli jossain oli nähty tornado, ja se oli liikkumassa meille päin. Ulkona tuuli ja satoi ja ukkosti (Mamakin sanoi) ihan kuin Floridan hurrikaaneissa mitä ne näyttää telkkarissa. Jepsjeps. Mikäs tässä. Vähän jännitti, mutta ukkosrintaman kärki meni pikkuisen etelämpää ja tornadokin ohitti toista reittiä meidän alueen. Eli täällä kaikki hyvin, mitä nyt yksi kukka hyppäsi parvekkeelta alas ja ämpärit yritti myrskyä karkuun. Kun pahin oli ohi, mentiin ulos katselemaan ihan hurjan keltaista taivasta (joka Maman mielestä oli tosi outo), ja mie bongasin toiselta puolelta taloa sateenkaaren ja yritin pyydystää salamia. Tässä kuvasaldoa niiltä noin puolelta tunnilta jotka vietettiin alhaalla ja ulkona.

Tässä kohtaa pitäisi olla video, mutta koska kolmas kerta sanoo toden, niin se ei nyt suostu lataamaan loppuun asti. Ehkä joku toinen päivä. Voitte sillä välin kuvitella mielessänne hurjaa tuulta, sadetta ja salamointia, kellarin ikkunasta kuvattuna.

 Oltiin aika tarkkaan tuossa punaisen rajalla..

 Meidän suojapaikka

Jaa joitain "parhaimpia" kuvia salamista.

Tornado warning!

Täällä oli tornado-varoitus. Siis ihan oikea. Paitsi ettei tullut ihan tähän meille asti eikä hälytyskellot ulkona soineet, mutta tv:ssä ja sääkanavilla pyöri varoitukset meidän piirikunnan sekä muiden lähellä olevien varalle. Ilmeisesti tornado oli jossain vähän etelämpänä, ukkospilvi oli suhteellisen pieni mutta sitäkin ärhäkkäämpi. Täällä melkein paistoi aurinko varoituksen aikaan, mutta oli se silti jännä katsoa kun tv:ssä pyöri kartta, pilvet ja tutut nimet. Joku vuosi Mama kertoi että täällä oli satanut niin paljon rakeita, että niiden piha-asfalttiin tuli reikiä, sekä kattoon tuli jotain lommoja, joten niiden piti uusia molemmat tuohon aikaan.

Mutta sitten iloisempiin asioihin. Taidan päästä maanantaina bongaamaan huippusuositun julkkikse; en kerro vielä kenet, saatte tulla täältä kurkkimaan sitten. Lisäksi Mama oli ihana ja sanoi että voin tuoda lapset sen luo töihin ja pitää itse lyhyemmän päivän, mennä kiertelemään ja katselemaan ja sieltä suoraan kouluun. Vähentää lähtövalmisteluita ja lisää miun mahdollisuuksia nähdä kyseinen julkimo. Hihii! Ootan niin kovin.

Tänään käytiin taas Brasilia-L:n kanssa (kyl mie muitakin aupaireja tunnen..) Mall of Americassa. Sain aika monta kuvaa lisää rekisterikilvistä :D No, eipä myö oikeestaan muuta tuolla ostoskeskuksessa tehty kun ihmetelty ja käytiin syömässä. Ehkä joku päivä vietetään enemmän aikaa ja oikeasti tehdäänkin jotain.

Ja tiiettekös mitä? Nyt kun on piano ihan parin askeleen päässä, joka päivä niin oon kuulkaas alkanut harjoittelemaan Mozartia. Ihan oikeasti!! Für Elise on kappaleen nimi, kaikki varmaan tunnistaa kun kuulee. Ehkä joku päivä jos enemmänkin osaan tuota soittaa kun sen pari riviä, niin saatan jotain videota julkaista :P ehkä...

Mutta nyt kutsuu ruokapöytä, joten syömäänpä käy matka. Loppu viikonloppu meneekin "reading to the finals" (kuullostaa niin Amerikkalaiselta sanoa noin) eli loppukokeeseen lukiessa. Can't wait it to be Monday!

I'm happyhappy!

Nonni. Miulla on usein päivällä ajatuksia että haluan kirjottaa tästä ja tästä blogiin. Sitten tuun koneelle, avaan sähköpostin, kirjottelen ehkä jollekin, selaan Facebookia, lueskelen blogeja. Sitten avaan tän ja käyn miettimään että mitäs sitä kirjottaisi. Ja jotenkin se innostus on jo hiipunut. Pitää ensi kerralla kovasti koittaa ensin kirjoittaa ja sitten tutkia muut sivut.

Mutta mitäs miulla tänään oli asiaa. Nooh, oltiin tänään iltapäivästä ulkona lasten kanssa (kerroinhan että Meidl on Saksassa isovanhempien luona, eli lapsilla tarkotan elokuun loppupuolelle saakka Shnimpua ja Minnietä). Mutta siis, oltiin ulkona vesileikeissä, koska täällä on varmaan yhtä kuuma kuin Suomessa. Paitsi että meillä on ilmastointi sisällä, joten sitä ei aina muista. Mutta siis, oltiin vesileikeissä, Shnimpu ilman vaatteita leikki lämpöisellä vedellä (ja kun se oli loppu kylmällä ja vähän järkyttyi kun kaikki vesi kaatui päälle kun rasiaa nosti) Minnie tykkäsi leikkiä pienellä nukke-Arielilla ja keltaisella kalalla. Mie koitin kovasti välillä pysytellä auringossakin että jalat saisi lisää rusketusta. Mama hoiteli kasvimaa-tilkkuaan. Tuntui tosi kotoisalta. Mie tein lähtöäni sisälle, kun Mama kävi puhumaan Sonialle, että Papa on yläkerrassa päiväunilla, jos haluat mennä sinne. Voit antaa sille ison märän pusun. Mie sitten heitin vitsillä (koska Mama ei ollut sanonut kenelle puhui), että niin, sanoithan tuon miulle. Mama nauroi kovasti ja kehui vitsiä :D Kävinkin tuon jälkeen miettimään että vitsi, ihan mahdoton täältä on vuoden jälkeen lähteä pois. Nää kaikki on niin mahtavia tyyppejä, ja vielä kun tiedän että tuun saamaan kavereita vuoden aikana. Uuh. Mutta ei mietitä sitä vielä. Nyt on aika nauttia täällä olosta! Ja nautittu onkin. :)

Tiistaina oli miun toinen aupair-tapaaminen. Oltiin järven rannalla puistossa, piknikillä, eli kaikki oli tuoneet jotain syötävää jaettavaksi. Juttelin parin uuden aupairin kanssa, A Saksasta ja öömm.. oisko sekin ollut A mutta Ranskasta. Joo. Sitten tuli lisää porukkaa ja yhtäkkiä huomasin, että pöydän ääressä on porukka joka puhuu ranskaa, porukka joka puhuu saksaa, ja porukka joka puhuu espanjaa/portugalia. Ja ne pari ohjaajaa + toisen lapset. Niin, ja mie. Hetken aikaa tylsistyin ja söin mutta sitten päätin että nyt kyllä puhun englantia, ja saksalaisten vieressä kun istuin niin aloin niille juttelemaan. Yksi niistä siis tuli vasta, yksi on lähdössä pois ihan viikon parin päästä ja yksi lähtee lokakuussa. Sain siis uusia Facebook-kavereita :) Ja ehkä livenäkin.. kunhan koulu loppuu maanantaina.

Haha! Nää hankki uuden puhelinsysteemin. Siihen kuuluu 5 eri puhelinta. Yksi on alakerrassa. Mama kävi juuri sanomassa että voidaankin soitella talon sisällä vaikka että päivällinen on valmis tai mie voin soittaa noille että miun huoneessa on jättiläishämähäkki! Tulkaa pelastamaan :D Ihania. (ei täällä oikeesti jättiläishämähäkkejä ole)

Juteltiin muuten tänään Maman kanssa joulusta ja mitä ruokia meillä yleensä on. Mie koitin epätoivoisesti selittää porkkana ja lanttulaatikkoa. Sitten muistin että riisipuurohan se on hitti, ja rusina- tai sekametelisoppa (siis sekahedelmä. tää on vissiin mein perheen sisänen vitsi). Mama kiinnostui siitä kovasti ja haluaa nyt sen reseptin jotta voin tehdä näille joku päivä soppaa. Joo ja en ihan oo varma minkälaista siirappia näillä on mutta ainakin se haisee pahalle. Eli en oo varma pystynkö tuosta tekemään piparitaikinaa. Täytyy selvittää. Jooja piparitaikinan ohjeen saa sekametelisopan kanssa laittaa sähköpostiin tulemaan (vink vink, äiti/johanna) :)

Sitten pieni takauma 4. heinäkuuta, sunnuntaille, ja seuraavalle maanantaillekin:

Lähdin 3 aikaan ajamaan St.Pauliin Taste of MN tapahtumaan. Näin Rembrandtsien kitaristin (bändi soittaa mm. Frendien tunnusmusiikin) lavalla!!

 Rembrantsien kitaristi sinisessä paidassa. 

Ja tässä tämä kuuluisa video, jossa herra on hieman nuorempana.

Ilta kului pitkälti ihmisiä seuraillessa kun yksikseni siellä olin. Olihan siellä hyvää musiikkia tietysti, ja ruokaa.

Tää oli joku vissiin kuuluisa italialainen kokki, joka opetti tekemään pastaa. Ohjelman loputtua joku mies miun vieressä kysyi että no, opinko mitään. Mie sanoin että kyllähän tuota on pastaa ja kastiketta tullut joskus tehtyä, enpä oikein oppinut uutta. Mies sanoi tähän että hän ei kyllä tiennyt että voi sekoittaa itsepilkkomia tomaatteja ja valmista tomaattisosetta tehdäkseen kastiketta. Kukin muodostakoon oman mielipiteensä :)

Illalla pääsin ilmaiselle risteilylle Mississippi-joelle. Risteily oli tosi lyhyt mutta mukava, koska sain siellä seuraa. Jollain porukalla oli Amerikka-hattuja, joita kapteenin isä halusi lainata. Kapteeni itse ei halunnut sellaista, joten isä antoi sen miulle sanoen "I like you, you have this". :D Koko tilanne oli niin hassun hauska että kysyin pääsenkö hatun kanssa sinne ylös, ohjaamoon. Sain luvan tulla portaille ohjaamon viereen. Siellä sitten juteltiin jotain yleistä, sanoin että oon Suomesta, jonka jälkeen yksi nainen kysyi että oonko aupair, hän on ollut toisen järjestön vapaaehtoinen työntekijä aiemmin. Sen jälkeen toinen nainen kertoi käyneensä Tampereella (tämä keskustelu jäi tosin siihen kun kapteenin isä halusi ottaa meistä valokuvan) Here it is then:

Keskustelu jatkui hauskasti kun totesin että pitää jostain ostaa tällainen hattu. Mies sanoi siihen että siinähän siulla on. Jotenkin se kuvitteli että saa sen omaksi, mie taas olin koko ajan vaan pitämässä sitä lainassa. Ja oikeassa oli, omistajat halusi ne takaisin. No, ilotulituksia jäätiin odottelemaan laivaan ja mie sain hyvän paikan mistä ne näki kunnolla. Oli kyllä tosi hieno, kesti 20 minuuttia ja lopussa ne ampu montamonta samaanaikaan että koko tienoo vaan paukkui! Ja lopuksi kaikki hurrasi ja taputti :) Risteilyllä muuten huudeltiin toisiin veneisiin hyvää 4th of Julyta! Se siis oli USAn itsenäisyyspäivä, jos joku ei tiennyt. Suuri juhla!

Takasin tullessa hiukan jännitti pääsenkö kotiin koska parkkeerasin auton ekaa kertaa parkkihalliin. Ulospääsy vei jonkin aikaa kun se oli itsepalvelulla. Piti maksaa 3 euroa ja palauttaa lippu maksulaatikkoon. Hiukan jännitti laittaa lippu sinne, koska jos jotain tekee väärin niin lippu on sitten siellä eikä ulos pääse ilman lippua. Laitoin siis rahat ja lipun laatikkoon ja hetken aikaa panikoituani ajoin rohkeasti eteenpäin, jolloin portti aukesi. HUH! :) Nyt siis tiedän miten parkkihallista pääsee ulos :D

Seuraava maanantai meni tosi leppoisasti, ei tuntunut työpäivältä ollenkaan koska kaikki oli kotona (pyhäpäivä). Aamusta Meidlin kaveri tuli kylään, eli touhusin tyttöjen kanssa ulkona. Parasta tyttöjen mielestä oli kun mie kastuin :P

Iltapäivästä lähdettiin koko porukalla Mississippi-joelle. Meild tykkäsi tutkia kovasti metsiä, joten elo-syyskuulle on jo valmista ohjelmaa kun tyttö tulee takaisin Saksasta. Voidaan lähteä kahdestaan tutkimaan metsiä ja joen rantaa :)

 Tytöt "löysi" metsäasukkaiden kodin :)

  Minnie näyttää tältä melkein kaikissa kuvissa, koska aina pitää huutaa cheese!

 Ja Meidl olisi vaan halunnut tutkia metsiä ja pakeni miun kamerakuvia jonnekin metsään, Mama hetken ihmeteltyään perässä. Siellä se oli tutkimassa :D

Kotimatkalla tuli lämmin! Nähtiin oikea komposti, pupu, etana yms ja kuunneltiin minkälaisia ääniä oikein kuuluu kun ollaan vähän kauempana liikenteen melusta.

Muuten päivä meni painiessa ja nuhjatessa lasten kanssa. Minnie oli suloinen ja suojeli miuta Meidlin "hyökkäyksiltä". :) Sitten mie tietysti suojelin Minnietä. Ai ja katottiin Meidlin kanssa Liisa Ihmemaassa, jota en oo koskaan nähnyt kokonaan, ja onnistuin TAAS nukkumaan osan ajasta. Mutta minkäs teet kun makaat lattialla nalle tyynynä ja peitto päällä.

Ps. Rekisterikilpijahti: 14,5/50 (puolikas koska yhdestä kuvasta en ota selvää mikä osavaltio se on, ja toisessa kuvassa on tärähtänyt puolikas kuva Coloradon kilvestä, mutta tiedän että siinä lukee Colorado ja sen melkein näkee (tää oli paras löytö tähän mennessä!))
Kolikkojahti: 12/50

Pps. Kolikko ja rekisterikilpijahti tarkoittaa, että joka osavaltiolla on oma kuvansa 25 öö.. sentin? kolikossa, ja myös omannäköisensä rekisterikilpi. Tavoitteena siis vuoden aikana napata kuva jokaisen osavaltion kilvestä, ja kerätä kaikkien osavaltioiden kolikot. :) Vuoden lopussa tai kun jahti on päättynyt, laitan kuvat tänne.