That's not me who's talking..

Mie menin ja tuhlasin tänään hurjana rahaa, mutta koska oon todennut käytännössä, ja äitiltäkin oppinut, niin halpaa ei kannata ostaa. Mielummin maksan kalliista kerran kuin halvasta monta kertaa. Eli ostoslistalle päätyi tänään vettäpitävät lenkkeilykengät. Malli oli Merrellin, tykkään niistä kovasti. Täällä on tarvetta vettäpitäville koska en halua aina kenkiä märäksi kun vähänkin märällä nurmikolla kävelen. Ja Suomessa ei ole tuollaisia kunnollisia kenkiä (vaelluskengät on liian hitaat laittaa jalkaan esim. päiväkodissa). Toisena ostoslistalle päätyi rinkka, jota oon miettinyt täällä jo pitkään. Kävin tänään jo kolmannessa kaupassa katsomassa ja päädyin The North Facen 60 litraiseen rinkkaan. Ihastuin kyllä yli 70 litraseen kaupan omaan merkkiin (se oli oikeesti niin ihana!) mutta kiitos rehellisen myyjän, sain tietää ettei se ole kovin hyvälaatuinen.

Nyt on sitten tuhlattu tarpeeksi rahaa vähäksi aikaa, kun tuli ne lentoliputkin tähän päälle vielä hommattua. Eli seuraavaksi vaan sitten säästämään.

Meinasin hei unohtaa kertoa hauskimman! :D Pari miestä oli katsomassa samaan aikaan rinkkoja ja ne vitsaili siinä ja koitti pohtia mikä olisi hyvä, näytin sitä minkä mie olin hankkimassa (oottelin että myyjä tuo painoa että voin kokeilla) ja juteltiin hetki mukavia (täällä on niin helppo aloittaa keskustelu). Tuli kaikki tietysti aupairiudestakin kerrottua. Jotenkin mie joka kerta meen möläyttämään (tai mikäs siinä kai kertoessa) että oon suomesta ja oon täällä aupairina, tai joillekin sanon suoraan että lastenhoitajana, koska yllättävän moni ei tiedä mikä aupair on. Usein tulee siis esiteltyä ittensä "moi oon suomesta, oon täällä aupairina" koska se selittää niin paljon miksi takeltelen englannin kanssa ja sanon jotkut asiat ihan hassusti kun en tiedä oikeita sanoja. Hehe. Sitten tulee hyvä keskustelu aina että jaahas, kuinka kauan oot ollut täällä? Mitä oot tykännyt? Jotkut saattaa jopa kysellä mitä teen vapaa-aikana tai miten paljon vapaa-aikaa miulla on. Ja tottakai kaikki muistaa toivottaa hyvää oleskelua. :) Mutta se on vaan kiva.

Menipäs sivuraiteille. Siis juttelin niiden miesten kanssa (ne oli kyllä miun ikäsiä, maks 30 v. mutta sillä nyt ei ole tässä tarinassa väliä minkä ikäisiä tai sukupuolisia ne oli) ja päätin ostaa rinkan joten sanottiin heipat ja hyvät jatkot yms. Lähdin kävelemään pois päin mutta sitten tuli joku naps-juttu aivoissa ja päätin että kun kerran oli kivoja miehiä ja Amerikassa ollaan niin käynpä kysymässä/sanomassa että olisi kiva nähdä uudestaankin. Sinne mie sitten menin takasin ja sanoin että ootte tosi kivan olosia kavereita, olis kiva tavata uudestaan ja jotain selitin että kun en kovin paljoa amerikkalaisia tunne täällä. Vaihdettiin puhelinnumerot ja ne lupasi ottaa yhteyttä että voidaan nähdä taas. Nekin sai sitten rinkkansa valittua ja juteltiin vielä hetki jostain yleisestä, sitten meninkin tuhlaamaan rahani kassalle ja ajoin vesisateessa kotiin.

Mutta ha! Oli niin hassu tilanne. Miulla vaan tuli joku hurja ajatus ja päätin toteuttaa sen, ja ennen kun ehdin ajatella niin siellä mie olin taas juttelemassa niitten kanssa. Ei yhtään miun kaltaista, ei ollenkaan. Hassua. :D Tulipa tehtyä jotain uutta ja hurjaa.

Eikä sitten tarvii käydä vitsailemaan niistä "Heidi jääkin Amerikkaan" jutuista.. ei ei ei..