Last days in Minnesota

Lento Minnesotaan meni yrittäessä nukkua mutta eihän siitä mitään tullut. Ehkä tunnin pari sain torkuttua. Ajettiin kevytjunalla Mall of Americaan odottelemaan että Mama pääsee hakemaan meidät. Oli ihana että se pääsi :) Seisottiin tosin tovi ruuhkassa highwaylla kun kahdelta kaistalta oli posahtanut tie auki. Lämpölaajeneminen... 40 astetta ilmassa, tiellä varmasti vielä enemmän. Ihmekään jos tiet hajoilee :P

Kotiin oli jännä mennä, Shnimpu katsoi miuta hetken ihmeissään ja sitten se kävi nauramaan. Minnie ihmetteli kanssa ja se oli ihan iloinen että tulin takasin. Meidl koulusta tullessa jo heti muisti että mie oon kotona ja sekin tykkäsi :) Maanantaipäivä meni kotona lasten kanssa pyöriessä, pyykkiä pestessä ja vähän levähtäessä. Tiistaina lähdettiin Julian ja lasten kanssa rannalle aamupäiväksi. Minnie ja Shnimpu vietti varmaan 2 tuntia siinä rantavedessä, enkä miekään yhtään huomannut miten nopeesti aika meni. Kun tajuttiin että oli jo ruoka-aika niin lähdettiin Subwayhin syömään. Shnimpu tosin nukahti autoon ja sit sitä ei meinannu saada millään hereille, mie roikotin sitä sylissä ja koitin herätellä vaikka kuinka kauan mutta sitten se vasta heräsi kun laitoin istumaan ja söihän se iloisesti mutta päikkäreille meno oli sitten vähän hankalampaa.

Lasten päikkäreitten aikaan mie ja Nina lähdettiin shoppailemaan, miekin löysin vielä varvassandaalit ja sen jälkeen niihin ja edellisiin bikineihin sopivat bikinit (voi yhdistellä). Niitä pääsinkin testaamaan samana iltana kun päivällisen jälkeen ajettiin Kimin talolle, jossa ne oli avanneet niiden uima-altaan. Illalla kotiin nukkumaan koska kaikkien muiden piti herätä aamulla töihin. Heh. Mie sain nukkua pidempään. Mutta mutta..

Keskiviikkona, mitäs myö sillon tehtiin.. pestiin kai taas pyykkiä vähän. Nyt en kyllä oikeesti muista mitä tuli tehtyä. Illalla ainakin käytiin kattomassa uusi Pirates leffa ja näin vielä kavereita kun ne tuli kattomaan sen kanssa. Sitten olikin surullinen ilta kun piti sanoa leffan jälkeen hyvästit. Voih. Kotona tuli höpöteltyä vielä Maman kanssa. Torstai oli miun viimenen päivä Minnesotassa. Heräsin aikasin että saan sanottua kaikille heipat ennen kuin ne katoaa töihin ja kouluhinsa. Pakkailin vielä viimeisiä aamusta ja kiittelin kovasti että Nina on mukana koska olisi jäänyt joitain tavaroita matkasta kun ei yksinkertaisesti mahtunut enää laukkuihin. Rinkka jäi kevyeksi mutta se oli ääriään myöten täynnä. Ömm.. Mama soitti aamulla töistä että se pääseekin heittämään meidät lentokentälle, jippii! Minnie ehti tulla koulusta kotiin, mie kävin sanomassa sille heipat kun se oli unille menossa. Toinen oli niin sulonen kun se kyseli että mihin mie meen jne. Shnimpulle oli vaikea sanoa heippaa kun se ei ymmärtänyt yhtään että mie lähen. Toinen oli nuo kaikki päivät toistellu miun nimeä ja pyöriny jaloissa, ihan samalla tavalla kun se pyöri Maman jaloissa niinä päivinä kun oltiin molemmat samaan aikaan kotona. Se oli hassua, ei se ennen oo tehny tuota. Mamalle sitten sanoin heipat lentokentällä. Aika haikeaa.

Mutta sitten oli jo aika suunnata New Yorkiin! Jippii! No joo. New York oli aika jees mutta kerron siitä vielä seuraavassa postauksessa... Ja sitten laittelen niitä valokuvia joku päivä kun saan miun tietokoneen kuntoon.

Nyt oon tosiaan jo kotosuomessa. Ihme kyllä, mie aattelin että tuntuisi tosi oudolta tulla tänne takasin, mutta ei miusta oo tuntunut yhtään oudolta. Jotenkin sitä vaan tuli kotiin. Eikä oo vielä ainakaan tullut mitään outoja tilanteita. No oudoimpia mitä oon täällä huomannut miten järkyttävän paljon täällä on puita ja pensaita! Usassa tottui siihen että siellä on ne pari puuta / piha ja siisti nurmikko. Meillä täällä on metsää melkein joka puolella. Ihan outoa. Joo ja sitten mein äiskän keittiön taso on tosi matalalla. Se on siis normaaliakin matalemmalla mutta vielä Usan korkeeseen malliin verrattuna tuo tuntuu tosi omituiselta kun kaikki on niin matalalla.

Miun kummityttö on pyörinyt miun ympärillä nyt koko ajan, kysellen leikkimään tai vaan sanoen tule tänne. Aika ihanaa, vaikka välillä kyllä olisi kiva jos saisi olla vaan ettei toinen kiipeä syliin tai tule halaamaan. Nyt se leikkii kiltisti ulkona ja välillä tulee sisälle "Heidi täti laita tämä maljakkoon. Minulla on kukka". Ja kirjakielellä juu :P

Alaska part 2

To 2.6.
Taas oli vaikea aamu. Söin vähän, kasattiin teltta ja lähdettiin ajelemaan etelään päin. Ajettiin suoraan seuraavaan majapaikkaan, motelliin. Saatiin siis sängyt, lämmitys, ruoka valmiina, suihkut yms. Dave ja Nina lähti vaeltamaan vuorta ylös, mie jäin lepäämään. Kävin pienellä kävelyllä talvisia hiihtoreittejä pitkin, istuin kauan pölkyillä ja lähdin ihan täydelliseen aikaan takaisin päin. Näin metsässä 2 hirveä, toinen oli vasa ja se piilotteli niin hyvin etten saanut kuvaa siitä. Emosta sain jotain kuvia mutta hirveän kauaksi aikaa en viitsinyt jäädä seisomaan ettei ne häiriinny. Hirvet täällä voi olla ihan sekopäitä, ne lähtee vaan ajamaan takaa jos tuntuu että oot liian lähellä. Sen puoleen oli vähän jännä kohtaaminen. Ne käveli sinne päin missä olin istunu, joten jos en olisi lähtenyt silloin niin olisi varmaan tullut lähemmäs ja yllättäen. Mutta onni oli matkassa, emo vaan söi vaikka miusta lähti vähän ääniä. Palasin tyytyväisenä leiriin, leikin parin koiran kanssa, kasasin mein teltan joka oli kuivumassa, jotta omistaja voisi leikata nurmikon. Päivälliseksi saatiin ankanrintaa ja pelattiin illalla vielä Alaska Monopolia. Dave voitti meidät molemmat ihan kunnolla... :/

Pe 3.6.
Aamulla saatiin valmis aamupala, omelettia ja pekonia mutta silti ei vieläkään maistunut. Hyyh. Pakattiin taas kerran tavarat ja ajettiin puolen tunnin päähän pisteelle, josta päästiin lähtemään jäätikölle. Miunkin oli tarkoitus mutta koska en voinut hyvin, en lähtenyt kokeilemaan jääkiipeilyä. Lähdin kuitenkin 3 tunnin kävelylle jäätikölle. Reissu oli melko uuvuttava vaikka käveltiinkin rauhallisesti. Aika massiivinen tuo jäätikkö oli. Kerran teki mieli mennä pulahtamaan sinne lätäkköön mutta ois se ehkä vähän ollut kylmää. Matkalla Puppe löysi myyrä-kaverin, ne poseerasi siellä matkalla. Takasin tullessa tuli hirmu kuuma, oli ihana tulla takasin autolle ja nukkua hetki, lukea kirja loppuun ja kirjotella tätä höpinää vihkoon. Ooteltiin Ninaa ja muita retkeilijöitä 4 niiden jäätikkökiipeilyiltään. Sitten viimeisteltiin matka kauniissa maisemissa katsellen vierellä virtaavaa jokea, vuorijonoa ja kaunista mutkittelevaa tietä. Annettiin Davelle hyvät tipit ja majoituttiin taas Qupqugiaq-hostelliin.

Retken jälkeen perjantaina tuli nukuttua hyvin. Lauantaina lähdettiin viettämään päivää eläintarhaan ja nähtiin mm. jääkarhupennun ulkoiluhetki ja elefantin maalauksia. Eläintarha oli perustettu koska jossain huutokaupassa oli laitettu rahapalkinnon vaihtoehdoksi vitsillä elefantti, ja voittaja sitten valitsi elefantin, joka tuotiin Alaskaan. Sille piti sitten löytää jokin paikka, joten perustettiin eläintarha. Toinen elefantti tuli sinne myös myöhemmin. Eka elefantti kuoli jo, ja toinen siirrettiin muistaakseni San Franciscoon. Nyt siellä on vaan arktisia tai sub-arktisia eläimiä.

Sunnuntai vietettiin downtownissa ja käytiin mm. Ulu-veitsitehtaalla (Ulu-veitsi on perinteinen alaskalainen pyöreäteräinen veitsi) ja kaupunkikierroksella. Sitten tultiin takaisin hostellille, pakattiin ja lähdettiin 10 aikaan lentokentälle odottelemaan lentoa Minnesotaan.

Good bye USA!

Pikapaivitys. Miun kone onnistui saamaan kasan viruksia jostain ja nyt siina toimii niinkin paljon kuin valokuvien katselu. Videoista se valittaa ja pelejakaan ei voi pelata kun jossain on viruksia. Jee. Huoltoon siis kunhan vaan saan sen kotiin.

Mutta nyt on viimeinen ilta USAssa vietetty hyvan stand up komiikan parissa. Tanaan tuli shoppailtua yhdelle tytolle vaikka matkalaukut on taydempaakin taynna, mutta onneksi Nina on matkassa mukana, katotaan huomenna aamulla miten saadaan nuo Suomeen :D Ihan uskomatonta etta vuosi on jo kokonaan ohi. Vahan haikea olo mutta kiva tulla kotiin varsinkin kun on jo hyvastit sanottu. Nyt on vaan matkustellut niin paljon etta alkaa riittaa jo, ja on kiva vaan paasta kotiin pitkasta aikaa. Sauna lampimaksi siis tiistaina! Illalla sitten kylla vaikka vasta jos sen jalkeen nukuttaisi. Voi olla unirytmi hiukan sekasin muutaman paivan ajana mutta onneksi on koko kesa aikaa palautella :)

Camping in Alaska 1

Su 29.5.

Dave opas tuli aamulla hakemaan meidät hostellilta. Lähdettiin ajamaan Denalia kohti, pysähdyttiin matkalla ostamaan viimeisiä tarvikkeita. Puolessa välissä matkaa ihailtiin näkymää Alaska Range –vuoristolle päin. Syötiin lounas pysähdyspaikalla ja jatkettiin matkaa. Tehtiin parin tunnin haikki ylös vuorelle majavanpesän ohi. Huipulla nautittiin hiljaisuudesta ja auringosta. Oltiin kaikki torkahtamassa kun kuultiin kilinää. Pariskunta tuli karhukellon kanssa mein ohi. Herättiin ja lähdettiin niiden perään tulemaan takas alaspäin. Ajettiin sitten suoraan mein camp groundille, pystytettiin teltta ja Dave laitto päivälliseksi lohta meille. Jam! Käytiin kurkkaamassa majava-lampi ja nähtiin yksi majavista uiskentelemassa kauempana. Ooteltiin jos nähtäisiin kun aurinko laskis vuoren taakse mutta se vaan laski niin loivasti juuri vuoren suuntaisesti että se oli varmaan 12 aikaankin vielä ylhäällä. Myö mentiin ajoissa nukkumaan.

Ma 30.5.

Aamupalan aika klo 8.00! Pakattiin päiväreput valmiiksi ja ajettiin Denali entrance centeriin (tms). Aamusta käytiin kurkkaamassa sled dog hauvoja. Jotkut oli aika vilkkaita ja meinasivat melkein syödä Pupen, toiset taas oli melko rauhallisia tai nukkuivat. Saatiin myös esitys miten koirat vetää kelkkaa, siitäkös ne hauvat innostui kovasti. Historiaa ja nykypäivän infoa saatiin rutkasti myös. Nykysin talvella koiria pidetään aktiivisina kun viedään erämaamökeille tarvikkeita, joskus kunnostetaan jotain mökkiä niin talvella sinne kannetaan koirien kanssa puutavaraa tms. Muutoin sinne on vaikea päästä (lumikelkoilla pääsisi mutta puistossa halutaan kunnioittaa perinteitä ja suojella luontoa). Koirapaikasta käveltiin Ninan kanssa takasin centerille, syötiin mukaan pakattu lounas ja tutkailtiin kaikenlaisia esittelyjä kulttuurista, luonnosta ja eläimistä Alaskassa. Ostettiin jäätelöt matkalle kun huristeltiin koskenlaskua harrastamaan. Siellä saatiin päälle kuivapuvut, koska joen vesi on sulavettä jäätiköltä, joten se on tosi kylmää. Ne sanoi että sinne jos tippuu ilman pukua niin on kuollut 2 minuutissa. Tosi vaarallista. Mutta meillä ei ollut hätää. Puvut päälle ja turvallisuuspuheiden jälkeen veneisiin. Mie pääsin keulaan melomaan, eli sain kaikki ”pärskeet” (lue kuohut ja aallot) päälleni. Alkuun tuntui ihanalta koska niissä puvuissa oli kuuma. Ei se loppukaan paha ollut. Aika paljon isompia kuohuja mitä Minnestassa viime syksynä. Veneessä pysyttiin kaikki vaikka ihan kuivina ei silti. Koskenlaskun jälkeen mentiin leiriin, syötiin, käytiin suihkussa ja majavavierailulla. Nähtiin pieni majava aika läheltä ja isompi jostain muutaman metrin päästä ja seurattiin kun se söi kalaa. Sitten se katosi. Mentiin nukkumaan.

Ti 1.6.

Herättiin samoihin aikoihin taas, tehtiin lounas retkelle ja lähdettiin matkaa. Otettiin shuttle bussi, joka vei meidät ainoaa tietä Denalin kansallispuistoon. Matkalla sai huutaa STOP aina kun näki tai luuli nähneensä eläimen. Myö nähtiin hirvi, karhu, poroja, sarvipää lampaita vuorilla sekä ilves. Plus joku arktinen orava pusikossa. Tien päässä hypättiin pois kyydistä ja käytiin kävelemässä kahden vuoren väliä ylöspäin. Paluumatkalla bussista nähtiin vielä hirvi ihan tien vieressä makaamassa lammikossa. Hypättiin Daven kyytiin ja käytiin vielä kurkkaamassa hirvi, nyt se oli jo syömässä lehtiä tms. Ajettiin taas leiriin, syötiin kanaa ja mie olin ihan jumissa ja väsynyt edellisestä päivästä että menin suodaan nukkumaan.

Ke 2.6.

Vähän oli vaikee aamu! Olin ainakin puolikuollut, siltä se tuntui. Aamupala ei oikein maistunut ja oli ihan sekava olo. Saatiin kuitenkin mein teltta purettua, päästiin matkaan kohti Tangle Lakesia. Matkalla pysähdyttiin tiékemään haikki vuorelle, mie jäin puoleen väliin nauttimaan ihan täydellisestä hiljaisuudesta, ellei kärpästen pörinää, tuulta ja päässä soivaa huminaa lasketa. Pari kertaa kuulin jonkin röhkivän, se olisi voinut olla joku poro mutta en nähnyt mitään, joten ajattlin että se oli varmaan piikkisika(villisika?porcupine?). Ajettiin leiriin, pystytettiin teltta, mie nukuin, syötii  ja sit tehtiin nuotio (mie sytytin!), paahdettiin smors’eja ja nukuttiin taas. 

To be continued...

Plink plink

Elossa ollaan! Pari hirveä tuli kyllä metsässä vastaan mutta ei ne miusta välittäneet :) Anchoragen hostellin nettiyhteys ei toiminut joten en päässyt aiemmin kirjottelemaan. Tultiin tänään Minnesotaan, ja täällä on kaikki vaan miun ympärillä pyörimässä koko ajan. Jospa jossain vaiheessa ehtii hengähtämäänkin täällä.. :P Mutta mutta.. Kirjottelen lisää kun jaksan/ehdin. Ja tiiettekö, miulla on vihossa koko Alaskan ajalta höpötystä mitä puuhattiin joten ei tarvii kun kopioida tänne. Mutta nyt pyykin pesuun. Heips!