"Are we in Florida now?"

Taalla sita ollaan! (sori, a"a"kko"set puuttuu nappaimistosta)
Perjantaiaamu kului tosi hitaasti. Kaikki oli hyvissa ajoin pakattu ja lounas saatiin syotya. Sitten odoteltiin meidan taksikyytia lentokentalle. Lento meni sujuvasti, oltiin illalla 8 aikaan Fort Lauderdalen lentokentalla, josta Papa tuli meidat hakemaan vuokra-autolla. Ajettiin suoraan hotelliin ja syotiin evasleivat. Mama, Shnimpu, mie ja Meidl kaytiin iltauinnilla ihanan lampoisessa uima-altaassa. Shnimpulla varsinkin oli hauskaa kun olikin kaksi ihmista joiden kanssa pystyi uimaan. Se vaihtoi koko ajan miun ja Maman sylien valilla :D Meidlkin yritti uiskennella mutta tekniikka ei ole viela ihan hallussa. Hyvin se kylla ymmartaa ne liikkeet mutta voimaa ja nopeutta ei taida ollla tarpeeksi. Eipas siina. Mentiin ihan hurjan myohaan nukkumaan, mie ja Meidl nukuttiin molemmat omissa queen-size sangyissa (joku 120cm levea kai) omassa huoneessa, toiset nukkui toisessa huoneessa samanlaisissa sangyissa.

Aamulla kaytiin perinteisella aamupalalla, bageleita, jogurttia, muffinseja, vohveleita, hedelmia, mehua jne. Joka paikassa on yleensa samanlaiset aamupalat, ei mitenkaan ihmeellinen anti ole. Lahdettiin kymmenen aikaan ajelemaan kohti Coconut Crovea, jossa mentiin semmoiselle hedelma ja mauste puutarha-kierrokselle. Mie oon ihan pihalla taalla naista hedelmista kun montaa ole koskaan edes nahnyt saati maistanut, joten vahan varovaisesti tuli kaikkea siella kokeiltua. Jotkut oli ihan outoja, makeita, happamia, jotkut semmoisia taikahedelmia jotka aluksi maistuu happamalta mutta sitten muuttuu makeiksi tms. Kamalasti ei ollut hedelmia puissa kun ei ole season (sana hukassa!) mutta ihan hyvin saatiin maistiaisia silti. Hedelmatarhasta ajettiin laheiselle hedelmien myyntipisteelle josta ostettiin vahan erilaisia hedelmia. Mie ihan tiietteko himosin mangoa! Viime kesana mie soin ihan sikana sita, vaikka Intiassa mie luulin etten mie tykkaa mangosta kun ne oli johonkin mehuun sita laittanut. Mutta tuoreena ihan tosi hyvaa.

Ajeltiin taas jokunen hetki Miamin aluetta ja mentiin viemaan tavarat toiselle hotellille. Lahdettiin pian valimerelliseen ravintolaan jossa tavattiin Papan tyotoveri ja hanen perhe. Tama perheen isa on ammatiltaan sydankirurgi, ja puheista paatellen niilla kuullosti ihan hyvin tuota rahaa riittavan. Harmi ettei paasty niiden kotona kaymaan, ensi kerralla sitten kuulemma :P Niilla oli joku oma mangopuutarhakin siella. Kuitenkin, ruoka oli hyvaa ravintolassa, jotain vaaleaa kalaa mie soin mutta en kylla ole koskaan perilla mistaan kalalajeista mika on mikakin. Yllattaen kesken meidan aterioinnin sinne tuli napatanssija. Ensin se tanssi itsekseen ja sitten se kavi pyytamassa joka poydasta jonkun tanssimaan kanssaan, vuorotellen. Hauska oli seurata :)

Illalla oltiin kaikki aika puhki, hotellilla tytot kuitenkin halusi uimaan joten Papa niiden kanssa lahti mutta vesi oli niin kylmaa kuulemma ettei ne sinne uskaltautuneet. Katottiin sitten Meidlin kanssa vahan Disney-kanavaa kun kerran sellainen oli. Toiset nukkui taas toisessa huoneessa, meilla oli king-size peti eli oisko se nyt sitten puoltoista metria levea. Hyvin mahduttiin nukkumaan. Maanantai-aamusta kaytiin taas syomassa perinteinen hotelliaamupala ja vailla kunnon suunnitelmaa paivalle lahdettiin ajelemaan Miamin South Beachia kohden. Seaquariumiin meinattiin menna mutta laskettiin etta se tulisi kokonaisuudessaan maksamaan 150 dollaria, joten skipattiin se. Hoh. Paadyttiin kurkkaamaan milta ranta-alue Miamin downtownissa nayttaa, hengattiin siella hetki ja sitten ajettiin intialaiseen ravintolaan syomaan. Sielta taas uuteen hotelliin, josta mie kertoilen sitten myohemmin :)

Lamminta riittaa!!

Aurinkoenergiaa

Kello oli puoli kahdeksan kun heräsin tänään. Ihan levollisena, ilman herätyskelloa, ei mitään ääniä yläkerrasta. Ehkä mie melkein joka päivä viikolla herään samaan aikaan, mutta miulla on ollu välillä kaihtimet vähän raollaan että pääsee aamuaurinko sisään. Nytkin oli siis aurinko juuri noussut ja linnut lenteli miun ikkunan eessä, joten alan uskoa enemmän ja enemmän siihen loistevalolamppuun joka toimii herätyskellona.

Mutta miun kaikki tavarat on suunnilleen pakattu. Vaatteet mie lähetin Papan mukana jo maanantaina niin meidän ei tarvii maksaa maksuja matkalaukuista. Nyt mennään siis vaan käsimatkatavaroilla. Miulla on niinkin ruhtinaallisesti sitten tuota muuta tavaraa että melkein hävettää ottaa noin "iso" (normaalikokoinen) reppu kun ei siellä oikeen alusvaatteiden ja vessatavaroiden lisäksi ole muuta kuin kamera, kirja ja vihkonen. Mutta näillä mennään, katotaan miten pitkälle mie pärjään kun jotain kuitenkin unohtuu.

Katellaan saanko kirjoteltua hotellilta jotain, valokuvia tulee sitten tiistain jälkeen kun en mie omaa konetta jaksa ottaa mukaan. Mutta siihen asti heihei! Nauttikaa Suomen pakkasista, kuulin että on aika reilusti :P Täällä kohta semmoinen 60 astetta lämpimämpää :D

I'm flying again

Myöhäistä ystävänpäivää ja kiitos äitille viestistä, oli nätti luminen kuva. Mie en oo oikeen koskaan ollut innostunut ystävänpäivästä enkä siksikään oo koskaan oikein mitään kortteja jaellut. Tänä vuonna olisin ehkä voinut perheelle jonkinlaisen tehdä kun Mama ja Meidl oli tehneet omat korttinsa miulle. Meidl kirjoitti että miulla on kauniit kasvot :D Täällä kouluissa jos haluaa jakaa kortteja tms niin sitten pitää antaa koko luokalle. Joissain Meidlin antamissa korteissa luki "You are never boring" eli et ole koskaan tylsä. Meidl kysyi saako se rustata yli sanan never. :P

Käytiin eilen Minnien ja Shnimpun kanssa kaupassa, tosi hyvin tuloksin. En löytänyt puoliakaan mitä Mama oli kirjoittanut listaan, mutta ei niillä niin kovin kiire ollutkaan. Kahdet kengät mie löysin, crocksit Meidlille ja Shnimpulle kevyet kevät-syksy-kengät. Hurjia ne laittaa miut ostelemaan. Onneksi täällä voi aina palauttaa jos siltä tuntuu :P Tuosta hyvänä esimerkkinä, Mama oli kerran Aldissa (saksalainen kauppaketju) jossa vanhempi mies oli vaihtamassa jo avattua hunajamelonia kun se oli sisältä "mössöinen". Ilmeisesti se sai sen vaihdettuakin :P Täällä siis tuo asiakaspalvelu pelaa, hyvin.

Mutta siis syy miksi nyt kevyempiä kenkiä ollaan ostelemassa on tämä perjantai, jolloin lennetään FLORIDAAN! Wohoo!! Ollaan siellä perjantaista tiistaihin, rannalla parissa eri hotellissa matkan aikana ja nautitaan lämpimästä säästä. Papa meni sinne jo viime maanantaina työmatkalle. Tavataan sitten siellä.

Paljon miulla oli olevinaan asiaa mutta nyt kun kirjottelee niin unohtuu kaikki.. Noh, päivitetäänpä Shnimpun tilannetta, se on jo niin lähellä kävelyä, välillä se seisoo paikallaan pitempiä aikoja ja sitten se viilettää seiniä ja sohvia pitkin, hyvä että niistä edes enää tukea muistaa ottaa. Vielä tarvitaan se pieni rohkea askel ilman tukea. Kyllä se siitä kuulkaas ihan kohta tulee!

Sitä en ookaan tainnut mainita että perhe valitsi jo uuden aupairin. Tyttö tulee tänne toukokuussa Saksasta, tarkkaan ottaen Minnesotaan perjantaina 20.5. Mie oon tässä pohtinut pitäiskö miun olla täällä vielä tuo viikko ja auttaa lasten vahtimisessa (koska miehän virallisesti lopetan työt 17.5.) vai olisko ehkä vielä vähän pidempään niin voisi auttaa uutta aupairia asettumaan, näyttää paikkoja jne. Vai lähtiskö sitten jo heti kun vaan mahdollista ja on saanut pakattua. Hmmm.. Samaan syssyyn voin pohtia miun matkustuskuukautta, ajankohtia ja lentoja yms sekä maanantaina postissa tullutta kirjettä, jossa pyydetään miun ilmoittamaan kolme mahdollista viikkoa(!) jolloin voin matkustaa takaisin Suomeen. Siis viikkoa! Mie kyllä oon ihan sitä viimeistä viikkoa ajatellut koko ajan. Ja miten mie teen jos haluun olla New Yorkissa pari päivää? Minnesotasta jos lähtisin Suomeen (toki varmaan New Yorkin kautta) niin saisin ilmaiset lennot mutta sitten en ehtisi olla New Yorkissa. Pitää kai soitella ja kysellä tuosta.

Täällä on muuten joku ihmeen aikanen kevät tai jotain. Koko viikon on ollut reilusti plussa-asteita ja lumikasat on humahtanu alaspäin. Ihan käsittämätöntä miten aurinko voi lämmittää noin paljon, ja nyt on vielä helmikuu! Mutta kyllä ne lupaili että vielä tulee kylmä ennen kuin oikea kevät tulee. Saas nähdä. Mie liukastelin tänään Shnimpun rattaista tukea ottaen kun käytiin kävelyllä. Sulaneet lumet oli jäätyny kivoiksi yllättäviksi jäälaatoiksi tuonne tielle. Onneksi tosiaan oli ne rattaat. ;)

Njooh. Mie taidan käydä laittamaan pyykkiä koneeseen ennen kuin Shnimpu herää päikkäreiltä.

Saavutuksia

Täytyy nyt kehuskella tässä hieman.

Minnie on oppinut sanomaan R, ihan pärisemällä. Meidl ei sitä vielä osaa, mutta kyllä se sieltä vielä tulee.
Aiemmin kerroin miten Minnie yrittäessään sanoessaan "ovi" sanookin "olvi". Hehe.. Nyt se oli jo keksinyt sanoa sen ihan oikein. Ja hienosti muistaa monta sanaa mitä en oo pitkään aikaan käyttänyt sen kanssa, niin välillä se tulee ja sanoo vaikkapa "kissa". Ihanaa. No mutta, ei se nyt oikeasti mitään suomea puhu, kunhan joitain sanoja vaan.

Sitten Shnimpu opiskelee kovasti eri sanoja. Ihan parhaimpiin saavutuksiin kuuluu "kakka" ja siitä johdannainen kaakka (eli ankan ääntely kvaakvaak).

Mutta nyt tuli inspis kehuskella kun oli ensimmäinen päivä varmasti koko miun täällä olon ajan kun Minnien vaatteet on puhtaat vielä päivän päätteeksi! Sillä on tapana pyyhkiä suuta hihoihin ja syödä miten sattuu että tippuu ruokaa syliin jne. Miulla tuli yksi päivä ajatus kun pyykkiä pestessä tajusin että suurin osa niistä oli Minnien. Tulostin viime keväänä tekemän tarrapolku-monisteen, jonka tarkoituksena on auttaa lasta saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Kuvassa on pupu joka tulee saattaa kotiin polun päähän. Matkan varrella on kuvia erilaisista asioista, mm. porkkana, pöllö, metsä ja perhonen. Minnie on ollut tuosta ihan innoissaan ja joka ruokailulla mietitään miten pitää auttaa pupua pääsemään kotiin. Tuo moniste on ollut käytössä muistaakseni torstaista lähtien, ja tähän mennessä oli saanut 3 tarraa. Tänään oli läpimurtopäivä kun tyttö sai joka aterialta uuden tarran! Eli siis sen seurauksena puhtaat vaatteet, jippii!

Noh, katsellaan miten nuo muut päivät sitten sujuu...

Taste of Home

Tänään on ollut kotoisa aamu. Nukuin pitkään, vein Meidlin luistelemaan, kävin kirjastossa lainaamassa mm. irlantilaista musiikkia ja tulin kotiin tyhjään taloon. Juttelin hetken äitin kanssa ja sitten kävin väsäämään kalakeittoa. Pilkkomiset sun muut meni luonnostaan, mutta juuri hyvissä ajoin muut tuli kotiin niin pystyin pyytämään Mamalta apua mausteiden valitsemiseen. Paljon se ehdotti mitä voi käyttää, monia mie en oo koskaan nähnyt saati sitten tiennyt mitä ne on suomeksi, joten pitäydyin niissä tutuissa pippuri-tilli-yleismauste valinnoissa. Kermaakin mie siinne sekaan laitoin kun meiltä löytyi ja Mama sanoi että tee vaan semmoista mitä yleensä tekisit.

Meillä lapset kävi allergiatesteissä, ja selvisi että Meidl on herkkä cashew-pähkinöille, maidolle ja kananmunille. Minnie taas on herkistynyt soijalle ja pähkinöille, kun taas Shnimpu, jolla myö epäiltiin olevan maitoallergia, ei olisi allerginen millekään. Joten myö nyt katsellaan ja mietitään miten näitä ruokia pitäisi tässä käydä tekemään. Hyvin nuo on syöneet edellä mainittuja, oireita on nyt ehkä sitten ollut Minniellä ihottumaa jaloissa ja Meidlillä tummat silmänaluset (joista se nyt on alkanut tulla tietoisemmaksi).

No mutta, kalakeiton sain tehdä ihan normaaliin tyyliin, ja voi siitä tuli niin hyvää! Tuoksu tuli jo heti ihanasti kun lohet laitoin kiehumaan. Sitten maistelua ja lisää mausteita ja se oli valmis. Soppaa lautaselle, näkkäri vierelle ja syömään. Namnam! Ainot mitä kaipasin oli tuore rieskan palanen mutta kyllä tuo hyvin kotoisalta maistui.

Katsellaan mitä muut tykkää, jos ne uskaltaa maistaa :)

Täällä kun ei saa sitä mitä normaalisti syö niin sitä uhraa mielellään enemmän aikaa kokkaamiseen, niinkuin joulunaikaan ne kaikki piparit ja luumusoseet torttuihin ja puuro ja sekametelisoppa. Tulee ainakin rohkeutta yrittää, toivottavasti Suomessa muistaisi ettei niiden tekeminen niin valtavasti aikaa vie, ja on oikeastaan kivaakin. Jospas sitä kokkailisi sitten useammin "oikeaa" ruokaa. :)

Ruoka oli ihanan pirteän väristäkin kun eri kasviksia sinne laitoin. Tein muuten ihan ilman ohjetta!