New York New York

Torstai, 9.6.
Maman kyydillä päästiin siis kaikkien tavaroittemme kanssa lentokentälle. Puuh. Hetken jonottelua ja lippujuttuja siinä rutiinilla jo meni, olipa ihana päästä matkalaukusta ja rinkasta eroon. Käteen jäi painava laukku jota tuli vedettyä sisällä lattiaa pitkin perässä, ja läppärilaukku. Löydettiin portille ja hetken istuttua ilmoitettiin että lento on tunnin myöhässä. Jee. Reilun puolen tunnin päästä ilmoitettiin että vielä on lento myöhässä. Ja sitten taas. Ja taas. Lopulta lento taisi olla nelisen tuntia myöhässä, koska New Yorkissa oli ukkosmyrsky (tosin oltaisiin ehditty sinne ennen myrskyä jos meidän olisi annettu lähteä). New Yorkiin päästessä kello oli jo yksi yöllä. Oltiin etukäteen katottu että shuttlella pääsee mutta eihän siellä ollut kun yksi shuttle joka toimi yöllä ja siihen oli ihan törkeän pitkä jono. Päädyttiin ulos taksijonoon (niiden kaikkien tavaroiden kanssa, ei kiva) joka oli myös ihan tuhopitkä. Mutta eipä siinä auttanut muu kuin jonottaa. Jonossa tuli juteltua parin ranskalaisen kanssa jotka oli juuri tulleet USAan. Oltiin kaikki menossa Manhattanille joten päätettiin ottaa yhteinen taksi, tuli halvemmaksi :) Hostellin vastaanotto oli onneksi auki 24h/vrk joten päästiin kirjautumaan sisään, saatiin huoneen avaimet ja koitettiin hiljaa hiipiä nukkumaan, kello 3 viimein. Aamulla olikin niin väsynyt etten mie kuullut muiden 4 heräily ja touhuiluäänistä muuta kun yhden tytön kolinoita kun se avasi ja sulki metallista säilytyslokeroa. Nukuttiin hyvin ja pitkään siis.

Perjantai 10.6.
Perjantaita vietettiin rennosti. Käytiin ensin etsimässä kauppa, ostettiin aamu- ja iltapalatarpeita, napattiin subwaysta evästä mukaan ja käytiin heittämässä ruokatarpeet takaisin hostellille. Eväät mukana suunnattiin parin korttelin päähän Central Parkiin lounastamaan. Matkalla nähtiin kameramiehiä ja nainen joka seisoi kameran edessä, testailivat varmaan kuvaus-suuntaa tms. Näytti vähän joltain reportterilta. Eväshetki oli ihana, katseltiin muita ulkoilijoita. Päätettiin lähteä käymään Museum of Natural Historyssa, siellä oli paljon ja paljon erilaisia esittelyjä eläimistä, kansoista ja alueista. Kiinnostavin oli kuitenkin iiso iso meteoriitti joka oli esillä, ja sitä sai koskea! Erikoista.

Hmm.. Tultiinkohan myö sitten takasin hostellille ja lähdettiin pian syömään. Illaksi meillä oli ihania suunnitelmia kun lähdettiin metrolla kohti Lenkan konserttia. Keikkaa piti odotella hetken aikaa kun oltiin ajoissa että varmasti saadaan liput. Ekana soitti lämppäri mistä mie en tykännyt niinkään mutta Nina piti, osti levynkin. Lenka kun tuli niin siirryttiin vähän lähemmäs lavaa (mikä ei kyllä ollut vaikeaa, paikalla oli muutama kymmenen ihmistä). Sain hyviä kuvia läheltä, ja ihana oli kyllä nähdä livenä. Lenka ei oo niinkään tunnettu vielä, mie bongasin sen Greyn anatomiasta yhden kappaleen kautta ja tykkäsin sitten muistakin kappaleista. Keikan jälkeen jäin jonottamaan levyä ja nimmaria, siinä odotellessa otin kuvia ja kerran Lenka sitten oikein virnisti miulle päin ja jäi oottamaan että otan kuvan :D Pääsin kuvaan yhdessä ja sain nimmarin ja Puppekin pääsi Lenkan kanssa kuvaan :D Matkattiin konsertista parilla metrolla takasin hostellille, siinäpä se päivä sitten meni.

Lauantai 11.6.
Aloitettiin päivä taas rennosti, lähdettiin kävelemään Times Squarille päin ja matkalla käytiin turistikrääsämyymälöissä ja missä nyt haluttiinkaan. M&M liikkeessä ihmeteltiin kuinka paljon eri värisiä karkkeja niillä on, ja muuta turhaa tavaraa. Meidän suunnitelmissa oli Broadway-näytökseen meno illalla, joten käytiin kurkkaamassa mihin näytöksiin saisi lippuja, mutta illan näytöksiin alettiin myymään noita viimehetken lippuja vasta 3 jälkeen, joten käytiin.. tittidii! Harry Potter -näyttelyssä! :D

Liputhan oli suht kalliit mutta tuo on aika once in a lifetime -kokemus, joten maksettiin se ja lähdettiin kierrokselle. Sinne otettiin ryhmissä sisään, ekana oli pieni esittely ja muutama innokas pääsi kokeilemaan mihin tupaan lajitteluhattu siut laittaa (no mie pääsin Rohkelikkoon tietysti. Se täti kyllä kysyi ensin mikä on miun suosikkitupa, mutta unohin mikä se on englanniksi niin sanoin jonkun oudon sanan ja sitten se kysyi että Griffindor vai niin olin että joo, ja sitten pääsin sinne) Mutta tuon jälkeen päästiin kulkemaan ihan omaan tahtiin ja katselemaan Potter-elokuvissa olleita esineitä, lavasteita ja pukuja. Valokuvia ei tietenkään saanut ottaa, mutta nyt kun kattelin Pottereita uudestaan niin kyllä sieltä välillä muisti että oon tuon nähny ja tuo oli yllättävän pieni. Siellä sai heittää huispauksen pistepalloa, se oli yllättävän pehmeä. Istuin myös Hagridin jättituolissa ja hmm.. Hitsi kun ei oo kuvia niin ei muista. Ostin suklaasammakon! Vaikka ei se kovin hyvä ollut eikä liikkunut tietenkään mutta sain jonkun noitakortin mukana :) Oisin oottanut että siellä olis ollut enemmän esim. niiden karkkeja myynnissä mutta ei ollut kun tuo sammakko.

Näyttely piti sitten jättää taakse. Bongattiin visitors center ja mentiin sinne. Siellä esiteltiin Times Squaren historiaa, siellä oli samanlainen lamppujuttu kun on uutena vuotena jonkun talon katolla, se vaihtoi väriä yms. Jätettiin konfetille uuden vuoden toiveet, ne heitetään sitten muiden toiveiden seassa Times Squarilla, uutena vuotena. Pitää muistaa katsoa :)

Kolmelta mentiin jonottamaan lippujonoon illan Broadway-näytöksiin. Jono oli jo vähän ennen kolmea pitkä, mutta meille kerrottiin että ollaan hyvällä kohtaa jonossa, että kyllä siitä vielä saa liput. Koittettiin pohtia jonossa mihin näytökseen mentäisiin ja keskusteltiinkin muutamien jonossa lähellä olevien kanssa, jotka oli nähneet joitain näytöksiä. Pitkän sateessa odottamisen jälkeen päästiin luukulle ja päädyttiin ostamaan Billy Elliot -liput. Ei huono valinta, kun ruokailun jälkeen suunnattiin teatterille. Billy Elliot oli musikaali pojasta joka halusi tanssia. Olihan tuo ihan hienoa seurattavaa kun lapsinäyttelijätkin oli tosi taitavia, mutta ei se yhtä hyvä ja tarttuva ollut kun esim. Wicked. Sieltä lähtiessä miulla vaan soi heti musiikit päässä vaikken ennen ollut kuullutkaan. Elliotissa ne ei jäänyt niin mieleen. Mutta en kadu :) Tosin teki mieli mennä katsomaan joku toinen heti perään :D

Sunnuntai 12.6.
Herättiin kerrankin suht aikaisin (ihan sekaisin vuorokausirytmistä kun ollaan mannerta matkusteltu laidalta toiselle) ja lähdettiin metrolla ihan saaren päähän. Oltiin menossa lautalle katsomaan vapaudenpatsasta, mutta ei yhtään tiedetty pitikö lauttamatkasta maksaa mitään vai ei, kaikki näytti vaan jonottavan isojen ovien takana. Mentiin kysymään vartijalta miten toimia, joka kertoi että lauttamatkat on ilmaisia, vapaudenpatsasta pääsee katsmaan lähempääkin mutta sinne maksaa muistaakseni 17 dollaria. Ajateltiin säästää rahat ja tuijoteltiin patsasta lauttamatkalla toiseen saareen ja paluumatkalla myös. New York näytti myös komealta kauempaa katsottuna, vaikka vähän sumua olikin.

Lautalta lähdettiin kävelemään China townin, Sohon, WTC-raunioiden ja muun vastaan tulevan läpi takaisin hostellille päin. Little Italyssa käytiin syömässä, mie otin pienten pohdintojen jälkeen pitsaa, joka oli kääritty rullalle. Hyvää oli :) Vähän ennen Times Squaria käytiin smoothiella ja seurattiin suurta kansankokousta kun joku mies oli aikomuksissa hypätä neljän rivissä seisovan miehen yli. Ja upeasti kyllä hyppäsikin :)

Eksyttiin vielä Disney-kauppaan, josta tuli ostettua eräälle tytölle muutaman vuoden synttärilahjat :) Otin pienen riskin kun miun laukut oli jo ääriään myöten täynnä, Ninalla oli vähän tilaa mutta saatiin kuitenkin mahtumaan kun Nina otti miulta vähän vaatteita itelleen. Huh. Times Squarilla oli videolähetys Tony Awardseilta, ja ihmeteltiin hetki missä ne sitä filmaa mutta se taisi olla jossain ihan muualla. Ei siis nähty ketään jänniä ihmisiä..

Illalla suunnattiin vielä askeleemme komedia-klubille, jonne meille oltiin myyty liput luullaksemme halvalla mutta molempien olikin pakko vielä maksaa vähintään 20 dollaria juomista vaikkei niin paljon edes juotu. Pientä kieroilua. Mutta koomikot oli ihan hauskoja, jotkut vähän parempia kun toiset. Loppuvaiheilla niiden taso vähän laski ja huomasi että ne oli itekin niin kännissä ettei vitsit olleet enää hauskoja.. mutta suurin osa oli kuitenkin tosi hyviä. Mie jouduin kerran silmätikuksi ja en aina tajunnut mitä se kysyi ja sitten kaikki nauroi. :P Mieleen jäi ainakin yksi joka nauroi meille turisteille kun kävellään Times Squarilla ja yhtäkkiä pysähdytään kun seinään. Siinä toiset yrittää kävellä töihin.. Ja sitten otetaan valokuvia rakennuksista.. "ne on vaan rakennuksia!"

Maanantai 13.6.
No juu.. Ilta ja aamu meni pakkaillessa viimeisiä tavaroita, ja saatiinkin kaikki mahtumaan. Otettiin shuttle lentoasemalle ja saatiin vielä kierros kaupungilla siinä samalla kun haettiin muita kyytiläisiä. Erottiin autolla kun meidän lennot lähti eri terminaaleista. Mie selvisin tavaroideni kanssa jotenkuten Lufthansan luukulle vain saadakseni tietää että miun pitää olla täysin eri terminaalissa (olin seiskassa, piti olla ykkösessä), ja lennon operoijana on American Airlines. Jes. Kovasti se täti sääli miuta ja yritti löytää miulle kärrejä mutta ei niitä ollut vapaana joten taistelin tieni sille juna-jutulle joka kiertää lentokenttää ja pääsin oikeaan terminaaliin ja siellä pitkään jonoon oikealle yhtiölle. Onneksi aikaa oli rutkasti koska sitä menikin siinä jonottaessa. 50$ piti maksaa ylimääräisestä laukusta (selvisin halvalla! ja hyvin oli pakattu, toinen matkalaukku oli tasan 50 paunaa minkä se sai painaa). Voin sanoa että olipa ihana luopua laukuista. Turvatarkastus meni sujuvasti (jossain tarkastuksessa aiemmin ne muuten käski ottaa vyön pois vaikkei se edes piipannut ja antoi sen vaan käteen. miusta se oli outoa kun ei se muuallakaan oo piipannut kun kerran unohin sen). Nyt miulla meinaa mennä lentokentät sekaisin, mutta tuolla New Yorkissa taisin vaan odotella ja istuskella, lukea lehteä yms.

Lentokoneessa miun oli tarkotus nukkua mutta enhän mie malttanut kun kaikilla oli oma tv tuolin selkänojassa, siitä pääsi seuraamaan lentokoneen kolmea kameraa, katsomaan leffoja, tv-sarjoja, dokumentteja, kuuntelemaan musiikkia yms. Meni sitten koko matka sitä seuratessa. Eikä miuta olis väsyttänytkään kun kello oli kolme päivällä kun lähdettiin. Katoin sitten Justin Bieber -leffan (no oli se nyt hei pakko nähdä), Tangledin ja Just Go With It, vaikka olin sen nähnyt jo. Viimesestä jäi vipot 5 minuuttia kuulematta kun ne haki jo kuulokkeet pois, mutta eipä tuo niin haitannut.

Tiistai 14.6.
Frankfurtissa oli vaihto. Siellä miulla oli reilusti aikaa, joten vaihdoin ekana dollarit euroiksi, nappasin ilmaiset kärryt (niin NYCissä ne ois maksaneet 5 dollaria) ja kävelin terminaalin päästä päähän ja vertailin ruokapisteden tarjontaa ja hintoja. Päädyin ostamaan vähän jotain karkkia nousuun/laskuun, rahkan, sämpylän ja jonkun juomankin taisin ottaa. Lentoa odotellessa oli jännä kun välillä kuuli jonkun puhuvan suomea, tai englantia suomimurteella. Miun vieressä istui kaksi amerikkalaista joiden näin selaavan Suomi-opasta. Niiden kanssa tuli sitten juteltua pikkuisen, ne oli menossa Helsingistä Tampereelle ja Turkuun, sieltä laivalla Ruotsiin ja Norjan kautta Tanskaan. Kuullosti ihanalta reissulta. Lentokoneessa miun viereen istui kaksi suomalaista naista jotka oli palaamassa lomareissulta ja ne höpötti koko matkan suomea. Se oli ihan outoa. Mie koitin vihdoin nukkua mutta enhän mie saanut kun vähän aikaa torkuttua. Suomeen laskeutuessa oli ihan ihmeellistä miten erilaiselta näyttää ilmasta Suomi kuin mikään Amerikan kaupunki. Suomessa, Helsingissä oli vaan metsää ja metsää, järviä, merta ja metsää ja peltoja.. Vähän taloja.

Suomen lentokentällä mie sitten odottelin laukkuja ja ihmettelin kun kuulin ihmisten puhuvan suomea. Miten joku noin yksinkertanen asia voi tuntua niin oudolta? Matkalaukkuja noutaessa mie kuitenkin pyytelin vielä englanniksi anteeksi, se tuli luonnollisemmin. Iskä ja Nina oli vastassa ja sitten huristeltiin kotiin. Käytiin ABC:llä syömässä, mie ja Nina nukuttiin osa matkasta, heitettiin Nina kotiin ja sitten oltiinkin jo kotona. Sisko oli tyttönsä kanssa kylässä ja äiti tottakai kotona, entinen naapurikin oli käymässä. Oli jännä tulla kotiin, kun toisaalta tuntui tosi normaalilta, toisaalta oli semmoinen olo että, no, täällä mie nyt taas oon. Mutta ei mennyt kauaa kun olin ihan kotonani, eikä nyt kuukaudenkaan jälkeen oo ollut muuta ihmeellistä, mitään shokkia tai muuta muuten kuin aluksi vieraille suomen puhuminen (esim kaupassa) ja subwayssa vähän vajaampi tarjonta. Sen jälkeen ainut outo asia on ollut se ettei ole ikävä takaisin, että Suomi tuntuu niin normaalilta (täällä ei oo mikään muuttunut) ja on ihan normaalia olla takaisin. Mie nimittäin ootin kovaa Suomi-shokkia ja Amerikka-ikävää, mutta ei oo vielä kuulunut. En valita :)

Miulla on vielä lista aiheita joista kirjoittaa, ja muutaman kuukauden kuvat odottamassa koneella läpikatsomista ja tänne lataamista. Katellaan innostunko jossain vaiheessa.

Last days in Minnesota

Lento Minnesotaan meni yrittäessä nukkua mutta eihän siitä mitään tullut. Ehkä tunnin pari sain torkuttua. Ajettiin kevytjunalla Mall of Americaan odottelemaan että Mama pääsee hakemaan meidät. Oli ihana että se pääsi :) Seisottiin tosin tovi ruuhkassa highwaylla kun kahdelta kaistalta oli posahtanut tie auki. Lämpölaajeneminen... 40 astetta ilmassa, tiellä varmasti vielä enemmän. Ihmekään jos tiet hajoilee :P

Kotiin oli jännä mennä, Shnimpu katsoi miuta hetken ihmeissään ja sitten se kävi nauramaan. Minnie ihmetteli kanssa ja se oli ihan iloinen että tulin takasin. Meidl koulusta tullessa jo heti muisti että mie oon kotona ja sekin tykkäsi :) Maanantaipäivä meni kotona lasten kanssa pyöriessä, pyykkiä pestessä ja vähän levähtäessä. Tiistaina lähdettiin Julian ja lasten kanssa rannalle aamupäiväksi. Minnie ja Shnimpu vietti varmaan 2 tuntia siinä rantavedessä, enkä miekään yhtään huomannut miten nopeesti aika meni. Kun tajuttiin että oli jo ruoka-aika niin lähdettiin Subwayhin syömään. Shnimpu tosin nukahti autoon ja sit sitä ei meinannu saada millään hereille, mie roikotin sitä sylissä ja koitin herätellä vaikka kuinka kauan mutta sitten se vasta heräsi kun laitoin istumaan ja söihän se iloisesti mutta päikkäreille meno oli sitten vähän hankalampaa.

Lasten päikkäreitten aikaan mie ja Nina lähdettiin shoppailemaan, miekin löysin vielä varvassandaalit ja sen jälkeen niihin ja edellisiin bikineihin sopivat bikinit (voi yhdistellä). Niitä pääsinkin testaamaan samana iltana kun päivällisen jälkeen ajettiin Kimin talolle, jossa ne oli avanneet niiden uima-altaan. Illalla kotiin nukkumaan koska kaikkien muiden piti herätä aamulla töihin. Heh. Mie sain nukkua pidempään. Mutta mutta..

Keskiviikkona, mitäs myö sillon tehtiin.. pestiin kai taas pyykkiä vähän. Nyt en kyllä oikeesti muista mitä tuli tehtyä. Illalla ainakin käytiin kattomassa uusi Pirates leffa ja näin vielä kavereita kun ne tuli kattomaan sen kanssa. Sitten olikin surullinen ilta kun piti sanoa leffan jälkeen hyvästit. Voih. Kotona tuli höpöteltyä vielä Maman kanssa. Torstai oli miun viimenen päivä Minnesotassa. Heräsin aikasin että saan sanottua kaikille heipat ennen kuin ne katoaa töihin ja kouluhinsa. Pakkailin vielä viimeisiä aamusta ja kiittelin kovasti että Nina on mukana koska olisi jäänyt joitain tavaroita matkasta kun ei yksinkertaisesti mahtunut enää laukkuihin. Rinkka jäi kevyeksi mutta se oli ääriään myöten täynnä. Ömm.. Mama soitti aamulla töistä että se pääseekin heittämään meidät lentokentälle, jippii! Minnie ehti tulla koulusta kotiin, mie kävin sanomassa sille heipat kun se oli unille menossa. Toinen oli niin sulonen kun se kyseli että mihin mie meen jne. Shnimpulle oli vaikea sanoa heippaa kun se ei ymmärtänyt yhtään että mie lähen. Toinen oli nuo kaikki päivät toistellu miun nimeä ja pyöriny jaloissa, ihan samalla tavalla kun se pyöri Maman jaloissa niinä päivinä kun oltiin molemmat samaan aikaan kotona. Se oli hassua, ei se ennen oo tehny tuota. Mamalle sitten sanoin heipat lentokentällä. Aika haikeaa.

Mutta sitten oli jo aika suunnata New Yorkiin! Jippii! No joo. New York oli aika jees mutta kerron siitä vielä seuraavassa postauksessa... Ja sitten laittelen niitä valokuvia joku päivä kun saan miun tietokoneen kuntoon.

Nyt oon tosiaan jo kotosuomessa. Ihme kyllä, mie aattelin että tuntuisi tosi oudolta tulla tänne takasin, mutta ei miusta oo tuntunut yhtään oudolta. Jotenkin sitä vaan tuli kotiin. Eikä oo vielä ainakaan tullut mitään outoja tilanteita. No oudoimpia mitä oon täällä huomannut miten järkyttävän paljon täällä on puita ja pensaita! Usassa tottui siihen että siellä on ne pari puuta / piha ja siisti nurmikko. Meillä täällä on metsää melkein joka puolella. Ihan outoa. Joo ja sitten mein äiskän keittiön taso on tosi matalalla. Se on siis normaaliakin matalemmalla mutta vielä Usan korkeeseen malliin verrattuna tuo tuntuu tosi omituiselta kun kaikki on niin matalalla.

Miun kummityttö on pyörinyt miun ympärillä nyt koko ajan, kysellen leikkimään tai vaan sanoen tule tänne. Aika ihanaa, vaikka välillä kyllä olisi kiva jos saisi olla vaan ettei toinen kiipeä syliin tai tule halaamaan. Nyt se leikkii kiltisti ulkona ja välillä tulee sisälle "Heidi täti laita tämä maljakkoon. Minulla on kukka". Ja kirjakielellä juu :P

Alaska part 2

To 2.6.
Taas oli vaikea aamu. Söin vähän, kasattiin teltta ja lähdettiin ajelemaan etelään päin. Ajettiin suoraan seuraavaan majapaikkaan, motelliin. Saatiin siis sängyt, lämmitys, ruoka valmiina, suihkut yms. Dave ja Nina lähti vaeltamaan vuorta ylös, mie jäin lepäämään. Kävin pienellä kävelyllä talvisia hiihtoreittejä pitkin, istuin kauan pölkyillä ja lähdin ihan täydelliseen aikaan takaisin päin. Näin metsässä 2 hirveä, toinen oli vasa ja se piilotteli niin hyvin etten saanut kuvaa siitä. Emosta sain jotain kuvia mutta hirveän kauaksi aikaa en viitsinyt jäädä seisomaan ettei ne häiriinny. Hirvet täällä voi olla ihan sekopäitä, ne lähtee vaan ajamaan takaa jos tuntuu että oot liian lähellä. Sen puoleen oli vähän jännä kohtaaminen. Ne käveli sinne päin missä olin istunu, joten jos en olisi lähtenyt silloin niin olisi varmaan tullut lähemmäs ja yllättäen. Mutta onni oli matkassa, emo vaan söi vaikka miusta lähti vähän ääniä. Palasin tyytyväisenä leiriin, leikin parin koiran kanssa, kasasin mein teltan joka oli kuivumassa, jotta omistaja voisi leikata nurmikon. Päivälliseksi saatiin ankanrintaa ja pelattiin illalla vielä Alaska Monopolia. Dave voitti meidät molemmat ihan kunnolla... :/

Pe 3.6.
Aamulla saatiin valmis aamupala, omelettia ja pekonia mutta silti ei vieläkään maistunut. Hyyh. Pakattiin taas kerran tavarat ja ajettiin puolen tunnin päähän pisteelle, josta päästiin lähtemään jäätikölle. Miunkin oli tarkoitus mutta koska en voinut hyvin, en lähtenyt kokeilemaan jääkiipeilyä. Lähdin kuitenkin 3 tunnin kävelylle jäätikölle. Reissu oli melko uuvuttava vaikka käveltiinkin rauhallisesti. Aika massiivinen tuo jäätikkö oli. Kerran teki mieli mennä pulahtamaan sinne lätäkköön mutta ois se ehkä vähän ollut kylmää. Matkalla Puppe löysi myyrä-kaverin, ne poseerasi siellä matkalla. Takasin tullessa tuli hirmu kuuma, oli ihana tulla takasin autolle ja nukkua hetki, lukea kirja loppuun ja kirjotella tätä höpinää vihkoon. Ooteltiin Ninaa ja muita retkeilijöitä 4 niiden jäätikkökiipeilyiltään. Sitten viimeisteltiin matka kauniissa maisemissa katsellen vierellä virtaavaa jokea, vuorijonoa ja kaunista mutkittelevaa tietä. Annettiin Davelle hyvät tipit ja majoituttiin taas Qupqugiaq-hostelliin.

Retken jälkeen perjantaina tuli nukuttua hyvin. Lauantaina lähdettiin viettämään päivää eläintarhaan ja nähtiin mm. jääkarhupennun ulkoiluhetki ja elefantin maalauksia. Eläintarha oli perustettu koska jossain huutokaupassa oli laitettu rahapalkinnon vaihtoehdoksi vitsillä elefantti, ja voittaja sitten valitsi elefantin, joka tuotiin Alaskaan. Sille piti sitten löytää jokin paikka, joten perustettiin eläintarha. Toinen elefantti tuli sinne myös myöhemmin. Eka elefantti kuoli jo, ja toinen siirrettiin muistaakseni San Franciscoon. Nyt siellä on vaan arktisia tai sub-arktisia eläimiä.

Sunnuntai vietettiin downtownissa ja käytiin mm. Ulu-veitsitehtaalla (Ulu-veitsi on perinteinen alaskalainen pyöreäteräinen veitsi) ja kaupunkikierroksella. Sitten tultiin takaisin hostellille, pakattiin ja lähdettiin 10 aikaan lentokentälle odottelemaan lentoa Minnesotaan.

Good bye USA!

Pikapaivitys. Miun kone onnistui saamaan kasan viruksia jostain ja nyt siina toimii niinkin paljon kuin valokuvien katselu. Videoista se valittaa ja pelejakaan ei voi pelata kun jossain on viruksia. Jee. Huoltoon siis kunhan vaan saan sen kotiin.

Mutta nyt on viimeinen ilta USAssa vietetty hyvan stand up komiikan parissa. Tanaan tuli shoppailtua yhdelle tytolle vaikka matkalaukut on taydempaakin taynna, mutta onneksi Nina on matkassa mukana, katotaan huomenna aamulla miten saadaan nuo Suomeen :D Ihan uskomatonta etta vuosi on jo kokonaan ohi. Vahan haikea olo mutta kiva tulla kotiin varsinkin kun on jo hyvastit sanottu. Nyt on vaan matkustellut niin paljon etta alkaa riittaa jo, ja on kiva vaan paasta kotiin pitkasta aikaa. Sauna lampimaksi siis tiistaina! Illalla sitten kylla vaikka vasta jos sen jalkeen nukuttaisi. Voi olla unirytmi hiukan sekasin muutaman paivan ajana mutta onneksi on koko kesa aikaa palautella :)

Camping in Alaska 1

Su 29.5.

Dave opas tuli aamulla hakemaan meidät hostellilta. Lähdettiin ajamaan Denalia kohti, pysähdyttiin matkalla ostamaan viimeisiä tarvikkeita. Puolessa välissä matkaa ihailtiin näkymää Alaska Range –vuoristolle päin. Syötiin lounas pysähdyspaikalla ja jatkettiin matkaa. Tehtiin parin tunnin haikki ylös vuorelle majavanpesän ohi. Huipulla nautittiin hiljaisuudesta ja auringosta. Oltiin kaikki torkahtamassa kun kuultiin kilinää. Pariskunta tuli karhukellon kanssa mein ohi. Herättiin ja lähdettiin niiden perään tulemaan takas alaspäin. Ajettiin sitten suoraan mein camp groundille, pystytettiin teltta ja Dave laitto päivälliseksi lohta meille. Jam! Käytiin kurkkaamassa majava-lampi ja nähtiin yksi majavista uiskentelemassa kauempana. Ooteltiin jos nähtäisiin kun aurinko laskis vuoren taakse mutta se vaan laski niin loivasti juuri vuoren suuntaisesti että se oli varmaan 12 aikaankin vielä ylhäällä. Myö mentiin ajoissa nukkumaan.

Ma 30.5.

Aamupalan aika klo 8.00! Pakattiin päiväreput valmiiksi ja ajettiin Denali entrance centeriin (tms). Aamusta käytiin kurkkaamassa sled dog hauvoja. Jotkut oli aika vilkkaita ja meinasivat melkein syödä Pupen, toiset taas oli melko rauhallisia tai nukkuivat. Saatiin myös esitys miten koirat vetää kelkkaa, siitäkös ne hauvat innostui kovasti. Historiaa ja nykypäivän infoa saatiin rutkasti myös. Nykysin talvella koiria pidetään aktiivisina kun viedään erämaamökeille tarvikkeita, joskus kunnostetaan jotain mökkiä niin talvella sinne kannetaan koirien kanssa puutavaraa tms. Muutoin sinne on vaikea päästä (lumikelkoilla pääsisi mutta puistossa halutaan kunnioittaa perinteitä ja suojella luontoa). Koirapaikasta käveltiin Ninan kanssa takasin centerille, syötiin mukaan pakattu lounas ja tutkailtiin kaikenlaisia esittelyjä kulttuurista, luonnosta ja eläimistä Alaskassa. Ostettiin jäätelöt matkalle kun huristeltiin koskenlaskua harrastamaan. Siellä saatiin päälle kuivapuvut, koska joen vesi on sulavettä jäätiköltä, joten se on tosi kylmää. Ne sanoi että sinne jos tippuu ilman pukua niin on kuollut 2 minuutissa. Tosi vaarallista. Mutta meillä ei ollut hätää. Puvut päälle ja turvallisuuspuheiden jälkeen veneisiin. Mie pääsin keulaan melomaan, eli sain kaikki ”pärskeet” (lue kuohut ja aallot) päälleni. Alkuun tuntui ihanalta koska niissä puvuissa oli kuuma. Ei se loppukaan paha ollut. Aika paljon isompia kuohuja mitä Minnestassa viime syksynä. Veneessä pysyttiin kaikki vaikka ihan kuivina ei silti. Koskenlaskun jälkeen mentiin leiriin, syötiin, käytiin suihkussa ja majavavierailulla. Nähtiin pieni majava aika läheltä ja isompi jostain muutaman metrin päästä ja seurattiin kun se söi kalaa. Sitten se katosi. Mentiin nukkumaan.

Ti 1.6.

Herättiin samoihin aikoihin taas, tehtiin lounas retkelle ja lähdettiin matkaa. Otettiin shuttle bussi, joka vei meidät ainoaa tietä Denalin kansallispuistoon. Matkalla sai huutaa STOP aina kun näki tai luuli nähneensä eläimen. Myö nähtiin hirvi, karhu, poroja, sarvipää lampaita vuorilla sekä ilves. Plus joku arktinen orava pusikossa. Tien päässä hypättiin pois kyydistä ja käytiin kävelemässä kahden vuoren väliä ylöspäin. Paluumatkalla bussista nähtiin vielä hirvi ihan tien vieressä makaamassa lammikossa. Hypättiin Daven kyytiin ja käytiin vielä kurkkaamassa hirvi, nyt se oli jo syömässä lehtiä tms. Ajettiin taas leiriin, syötiin kanaa ja mie olin ihan jumissa ja väsynyt edellisestä päivästä että menin suodaan nukkumaan.

Ke 2.6.

Vähän oli vaikee aamu! Olin ainakin puolikuollut, siltä se tuntui. Aamupala ei oikein maistunut ja oli ihan sekava olo. Saatiin kuitenkin mein teltta purettua, päästiin matkaan kohti Tangle Lakesia. Matkalla pysähdyttiin tiékemään haikki vuorelle, mie jäin puoleen väliin nauttimaan ihan täydellisestä hiljaisuudesta, ellei kärpästen pörinää, tuulta ja päässä soivaa huminaa lasketa. Pari kertaa kuulin jonkin röhkivän, se olisi voinut olla joku poro mutta en nähnyt mitään, joten ajattlin että se oli varmaan piikkisika(villisika?porcupine?). Ajettiin leiriin, pystytettiin teltta, mie nukuin, syötii  ja sit tehtiin nuotio (mie sytytin!), paahdettiin smors’eja ja nukuttiin taas. 

To be continued...