Miuta ei nyt yhtään huvita kirjotella tänne vaikka tiedän et myöhemmin niitä on itekin kiva lueskella. Mut mie nyt pakottaudun jotain tänne väsäämään kun niin moni on hoputellut.
Tuossa aiemmin kyseltiin kävinkö äänestämässä täällä. Kyllä kävin. Täällä se toimi niin että, no, en ekaksikaan saanut mitään veroilmotuskorttilärpäkettä tänne vaan menin vaan paikan päälle kunniakonsulaattiin joka oli jonkun tädin ja sedän kotona. Siellä oli suomen lippu heilumassa ulkona ja ovella sanottiin että käypä vaan sisään ja riisu kengät. Selvä. Sinne tallustelin ja kuulin kun mies siellä sisällä huuteli että nyt tulee taas yksi. :D Sitten tuli täti vastaan ja englanniksi höpöteltiin että olen oikeassa paikassa ja vähän pakollista amerikkalaista small talkia. Sitten täti pyysi miut pöydän ääreen missä oli iso pino papereita. Miun piti täyttää jonkinmoinen lappu missä ilmotin miun äänestyskunnan ja sen osotteen (sillä oli onneksi lista missä oli joka kunnan osotteet, joten sieltä sai luntattua). Jotain allekirjotuksia piti laittaa jonhonkin paperiin ja sitten sain äänestyslapun johon heitin numeron ja suljin sen kuoreen, kuori kiinni ja leima päälle ja se vielä toiseen kuoreen ja miun piti sekin sulkea. Jotenkin noin se meni. Jossain vaiheessa piti allekirjottaa että kaikki oli sujunut hyvin ja laillisesti yms. Sit se oli niinkun siinä. Paitsi se täti kävi kyselemään omia lappusiaan että mitä niissä lukee kun se ei niin kovin hyvin suomea osaa mutta lukee kylläkin ja jotain ymmärtää. Käänsin sille sitten puheenjohtajat ja kaikki muut oudot sanat sieltä. :P Täti kiitteli kovasti ja mie poistuin paikalta. Ehkä mie sain tuon kuullostamaan hankalalta mut ei se niin kovin ollut. En mie ees muista miten tuo oikein suomessa toimii. Tässä tuli vaan pari lisävaihetta mukaan kai kun ei ollut sitä paperia ja ne vielä lähetettiin eteenpäin.
Hmm.. Katotaanpa listasta mitä muuta pitää kirjottaa.. Ookei. No Beckalla oli synttärit tässä viikko sitten. Kovasti mietittiin että mitä sitä tehtäisiin sitten mutta päädyttiin vaan lähtemään perjantai-iltana Cheese Cake Factoryyn syömään hyvin, ja sen jälkeen leffaan. Mie lupasin ajaa, koska Becka täytti 21 vuotta, mikä on USAssa ikäraja että saa ostaa ja juoda alkoholia laillisesti. No ei myö mitään kovasti juhlittu, mitä nyt Becka ja Mariana tilasi drinkit ruuan kanssa. Wohoo. Käytiin siis ekana hakemassa argentiinalainen Mariana kotoaan. Niiden talo oli ihanalla seudulla ja isokokoinenkin vielä. Varsinkin kun Marianan hostäiti on yksinhuoltaja. Ihan jees. :) Ei käyty sisällä asti mutta ulkoa näytti upeelta. Mariana vaan ihmetteli että eikös kaikki asu tuommoisissa taloissa. Ei. Illan aikana juteltiin meidän maista ja mitä tehdään sit kun mennään takasin jne. Miusta oli tosi jännä kun Mariana sanoi että se haluisi tulla USAan takasin, ettei se halua asua Argentiinassa kun se maa on niin huonossa jamassa nyt. En oo ehkä koskaan ennen tavannut ihmistä joka sanoo ettei halua asua omassa kotimaassaan (niiden lisäksi jotka on pakolaisiksi tulleet suomeen). Suomalaisesta se nyt vaan kuullostaa oudolta kun meillä on asiat niin hyvin. Mutta tottahan se vaan on, ei kaikkialla maailmassa oo asiat niin hyvin.
Cheese Cake Factorylla jouduttiin odottelemaan reilu puoli tuntia että päästiin pöytään. Sillä välin käytiin ihmettelemässä mitä leffoja siellä menee. Istumaan päästyä mie sanoin tarjoilijalle että Beckalla on tänään synttärit, että onko niillä mitään erityistä. Tarjoilija totesi että kyllähän niillä :) Ruuaksi mie tilasin kanaapastaa (ihan tosi tosi hyvää!) mutta jaksoin syödä siitä hädin tuskin puolet. Loput lähtikin mukana kotiin. Jälkkäriksi kyllä jaksoi sitten yhteisestä ananasjuustokakusta napostella sen kolmanneksen. Oi että se oli hyvää. Ai juu joo se jälkkäri tuli siis lautasella johon oli suklaakastikkeella kirjotettu "happy birthday to you". Becka sai myös ilmaisen pienen sundayjäätelön, jonka lautasella myös oli sama teksti. Ja molemmissa annoksissa oli kynttilät. Upeeta :)
Rahojen selvittelyn jälkeen kiirehdittiin leffaan kun tiedettiin mihin aikaan se alkaa. Mentiin kattomaan Water for Elephants. Ihan tosi tosi hyvä elokuva, en vaan tiedä haluanko ostaa sitä itelle hyllyyn, sen verran ehkä saattaisi tulla yksin kattoessa itkettyä. Vaikka se oli kyllä tosi hyvä. Ehkä se tulee kuitenkin jossain vaiheessa ostettua kun halvalla löytää :P
Leffan jälkeen oli jo myöhä joten ajelin heittämään tytöt kotiinsa ja tulin ite kotiin nukkumaan. Onneksi sai nukkua pitkään seuraavana aamuna.
Lauantaina sitten taisin lusmuilla aamupäivän pitkälle. Noh, illalla lähin ajelemaan Minnetonkaan päin ja kävin ettimässä High Schoolin kampukselta oikean paikan, jossa ne myi lippuja Phantom of the Opera näytökseen. Nuo liputhan oli myyty loppuun jo ajat sitten mutta niillä on joka näytöstä ennen vielä muutama lippu myynnissä, joten menin tuntia ennen sinne jonottamaan ja sainkin lipun melkein takimmaiseen riviin. Kävin haukkaamassa aika maukkaan kanahampurilaisen Arby'silla ja sitten palasin odottamaan näytöksen alkua. Tuo oli siis high school opiskelijoiden näyttelemä/laulama/soittama musikaali, johon ne oli saaneet apua Minnetonkan teatterilta. High school on taidepainotteinen ja siellä on tosi taitavia oppilaita. Omat odotukset ei olleet silti kovin korkealla tuosta näytöksestä mutta vitsit, se oli ihan mielettömän hyvä! Musiikit oli ihan täydellisesti soitettu, näyttelijät oli hyviä ja ne lauloi ihan kun siinä elokuvassa. Tosi vahvat äänet ja hienosti sopi jokainen rooliinsa. Monta kertaa sitä unohti katsoessa että niin, nää on vielä opiskelijoita. Uskomaton esitys :) Tykkäsin siitä enemmän kun Jesus Christ Superstarista, jota odotin kovasti. JCS esitettiin maineikkaalla päivällisteatterilla ja olin kuullut siitä monta hyvää kokemusta. Suomessa oon nähnyt sen kolmeenkin kertaan kun lukion kautta pääsin kerran katsomaan ja pari kertaa sitten menin itse. Tykkäsin suomen versiosta paremmin, koska täällä tuota oli sovitettu niin paljon että se kuullosti ihan oudolta, eikä Jeesuksen ja Juudaksen laulajatkaan olleet kovin hyviä kun ns riidellessään kuullosti kun ne vaan oisi kiljunut. Ei ei.. Mutta onneks oli tuo Phantom sen jälkeen niin jää nyt hyvä mieli :) Ai joo ja hassu juttu kun Phantom maksoi 20 dollaria, ja JCS melkein 60. Aina ei kannata luottaa kalleimpaan..
Miulla olis vielä paljon juttua mm. pääsiäisestä, leikkitreffeistä, näiden hiihtolomasta jne.. Mutta jospa mie jätän tän tänään tähän (ihana litania, tulee mieleen Roman Schatzin kirjottama osta vokaali -kirja) ja kirjottelen lisää kun riittää enemmän innostusta. Joo ja lisään kuvat vaikka maalis ja huhtikuu kuvina niin ei mee niin paljon aikaa. Nyt on vaan niin paljon olevinaan tekemistä että pitää koittaa saada kaikki tehtyä ajoissa ettei tuu kiire. Viikon päästä sunnuntaina miulla on läksiäisbileet puistossa (hämärää, no ei, päiväsaikaan), pitää toivoa että on hyvä sää. Ja sitten siitä viikon päästä perjantaina tulee Julia, eli uus aupair, joten mie saan sen perjantain vapaaksi (9 työpäivää jäljellä!) että saan pakattua tavarat ja tyhjennettyä ja siivottua huoneeni. Kohta se jo koittaa se matka!
lauantai 7. toukokuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommenttia:
Ihana kun jaksoit :)
Lähetä kommentti