Oh shoot! I forgot my phone!

Kuka tulis pakkaamaan miun puolesta? Mut voi miun piti tulla kirjottamaan ihan ilosista asioista eikä vaan ahdistumisesta kun en saa pakkaamista alkuun.

Mie skypeilin aamulla äitin kanssa ja kerroin miten huomenna miulla on läksiäisbileet puistossa ja Mama on sinne hommannun kaikkea syötävää yms. Becka kyseli samaan aikaan skypessä että lähenkö sen ja Kimin kanssa syömään ulos. Se sopi miulle mut sitten oottelin melkein puol tuntia kun toiset oli myöhässä. Nooh, ne tuli hakemaan miut ja mentiin Applebee'siin. Siellä Becka tajusi että se oli miuta hakiessa unohtanut puhelimensa vessaan, ja oli ihan huolissaan kun sen piti työskennellä tunti mutta ei tiennyt mihin aikaan, joten se ootti host vanhempien soittoa. Myö meinattiin ottaa jälkkärit mutta saatiin itsemme pois sieltä ennen kun tilattiin mitään lisää, oltiin nimittäin aika täynnä. Ajettiin takasin meille ja mentiin kaikki sisään (Becka hakemaan puhelintaan ja mie hakemaan yhtä dvd:tä). Oven avattua näin ekana kaksi hahmoa siellä ja tajusin että ne oli Rahel ja Liva (aupaireja) ja ihmettelin että mitä ihmettä ne meillä tekee, sitten Mama tuli siihen kanssa ja kaikki sanoi "surprise" (yllätys). Vähän oli ihana yllätys! :D Mie olin ihan mukana juonessa että mennään keilaamaan ja sieltä tuun kotiin ja alotan pakkaamisen ja huomenna sit nään kaikki puistossa.. Hehee. Vähän miuta nauratti pitkään :D

Pelattiin vähän aikaa hirsipuuta (missä yritetään keksiä sanoja ja jokaisesta väärästä kirjaimesta hirsipuuta piirretään lisää, eiks se oo hirsipuu sen leikin nimi. Englanniks se on hangman) Minnesotaan liittyvin kategorioin, ihmiset, eläimet, kasvit ja kieli. Joka sanan jälkeen sai avata "oven" ja sai siis jotain jännää. Mie arvasin ekan sanan joka oli "you betcha" (Minnesotalainen sanonta) ja sain järkyttävän ison kasan twizzler-lakuja :D En ees tullu kattoneeksi paljon siinä oli mut voin kurkata myöhemmin. Ömöm. Muita mitä sain oli taulukehys johon otettiin sit yhdessä kuva ja tulostettiin, ja Livalta sain nätin kortin. Viimesen oven takana oli ööh öhh aa! Hyvä muisti. Mamalta ja Papalta sain tuommosen Leathermanin monitoimityökalun. Siitä löytyy kyllä kaikki toiminnot, ja taskulamppu tuli mukana ja ne kaikki sopii samaan pussukkaan. Ihana, kätevä lahja joka kestää vähintään 25 vuotta (jos ei niin sit saan uuden tai tuo korjataan). No sitten halusin antaa oman lahjani hostperheelle, joka oli valokuvakirja ja äitin tänne lähettämä kirja Lappeenrannasta. Mie en ollut tosin kirjottanut valokuvakirjaan mitään vielä kun tuli vähän yllättäen tää. Mutta tein niille sitten oman hirsipuun jotta ne saa lahjansa. Ekana sanana oli "hyvää huomenta" joka osottautu aika vaikeeks, vaikka Mama tiesi heti että se eka sana on "hyvää". Toisena otin henkilön, joka oli sitten joulupukki, sen ne arvas vähän nopeemmin.

Syömiseksi meillä oli kaakaota, jätskiä (Mama oli tuonut paljon töistä), kurpitsapiirakkaa ja niitä lakuja, sekä rusinakaurakeksejä. Hedelmät ja vihannekset unohtui jääkaappiin. Muuten sitten tuota niin.. Muutamat ei päässeet tulemaan kun oli jotain aupairtapaamista tai muuta samaan aikaan. Beckan hostperhe tuli kuitenkin vähän myöhemmin, ja tytöt pääsi leikkimään keskenään barbeilla. Otettiin sit jonkin verran kuvia kun paikalla oli hyvä kuvaaja hyvän kameran kanssa (Liva). Aupairkuva tuli otettua ja mein perheestä varmaan eka kuva missä ollaan kaikki kuvassa. En oo vielä kattonu noita läpi, toivon mukaan siellä olis ees yks hyvä :)

Illalla lähettiin perheen kanssa syömään Cheese Cake Factoryyn mutta siellä oli tunnin jonotusaika. Jeeh. Hengattiin hetki Apple-kaupassa ja sit lähettiin Maman ja Shnimpun kanssa ostamassa maitoa. Shnimpu tietää jo niin hurjasti kaikkea, nähtiin lehmäilmapallo ja kysyttiin että mitä tää eläin sanoo niin hienosti sieltä tuli suomeksi "ammuu". Sit se koko kaupassaoloajan ammu siellä. Reilun puolentunnin päästä kun oltiin syömässä jo niin pyysin Shnimpua kertomaan Papalle mikä ilmapallo nähtiin kaupassa, niin toinen pienen hetken miettimisen jälkeen taas ammui :D On se niin sulonen. Mahat oli täynnä kyllä jo pienen syömisen jälkeen ja nyt on mein jääkaappi täynnä tähteitä. Onneks siellä on myös juustokakkua, nams! Vaikka nyt on kyllä vielä yöks kun on edelleen ihan täynnä.

Hööm.. Joo. Eipä tässä päivässä sit kai muuta ollu. Mitään en taas oo saanu edistymään tässä huoneessa, paitsi sotkun lisääntymistä. Vaikka ehkä se on hyväkin että nää jutut on kokoajan silmien edessä niin ei ainakaan unohu. Mut huomenna aamulla aion olla tehokas! Kyllä. Nyt nukkumaan. Kiva päivä takana.

Moi

Hih päivä

Jännä miten päivät voi olla niin erilaisia. Vaikka ei tääkään päivä mitenkään ihanasti lähteny käyntiin kun yöllä olin jo puolen 6 aikaan hereillä kun kuuntelin ukkosta.. Jee. Ei tehnyt mieli nukkua ei. Ja siinä kun sit hereillä olin niin muistu mieleen illalla alkanut jalkasärky kun tuli vissiin käveltyä liikaa. Mietin illalla et miten tässä nyt pystyy nukahtamaan ku jalkaan koskee mut näköjään se unohtu. Tänään ei oo särkeny sit ollenkaan.

Mut muuten päivä meni kivasti. Minnie kyseli aamulla et voidaanko mennä Maple Mazeen, eli sisäleikkipuistoon. Sanoin että miksipäs ei jos nopeesti oot valmis. Meillä oli sit kiva aamu kun kaikki söi hyvin ja juteltiin mukavia. Maple Mazessa oli aika kivaa vaikkei kavereita tällä kertaa löytynyt. Mie kiipeilin Shnimpun kanssa vaikka minne ja Minnie tuli välillä sanomaan "hi! bye!" :D Shnimpulla oli kanssa tosi kivaa, vaikka kerran se innostui juoksemaan ja sitten se lensi nenälleen ja täräytti naaman maahan mistä tuli itku ja huuleen pieni jälki. Käytiin sitä vähän korjailemassa mutta sitten maistui leikkikin. Ja iloitsin kun Minnie ei mennyt ikkunaan mihin kaikki muut lapset oli kerääntyneet ihmettelemään punaista lintua joka oli törmännyt ikkunaan ja kuollut. Ei tarvinnut loppupäivää ja viikkoa selitellä miksi lintu kuoli ja miksi se lensi ikkunaa päin... Pieniä iloja :D

Saatiin leikittyä aika kivasti ja lähdettiin silti hyvissä ajoin kotiin syömään. Molemmat lapset söi tosi hyvin ja meillä oli hauskaakin kun oltiin jääkarhuja jotka söi hylkeitä ja kalaa (mitenniin käyty eläinpuistossa?). Siinä meni ruoka ihan huomaamatta :) Sitten aah, lapset nukkumaan. Nykyään on niin ihana laittaa noita nukkumaan kun ne ekanakin nukkuu samaan aikaan ja toisekseen oon alkanut antamaan Shnimpulle maitopullon samaan aikaan kun luen Minnielle satua, tulee kaikille mukava hetki siinä eikä tarvii vahtia mitä Shnimpu nyt löytää laatikoista ja hyllyistä. Siistin vähän asuntoa ja vastailin sitten Julian (tää on se uus aupair joka tulee 2 viikon päästä!) sähköpostiin. Shnimpu heräili jo ja touhuttiin ja ihmeteltiin autoja kirjoissa ja ulkona (brum brum!), käytiin hakemassa posti melkein auringonpaisteessa lämpimässä säässä ja herätettiin Minnie välipalalle. Meidl tuli kotiin samoihin aikoihin ja sit syötiin kaikki hyvä välipala, Shnimpu söi puoltoista banaania ihan tuosta vaan, ja jogurttia ja maitoa päälle. Yleensä se ei koskaan syö noin paljon, varsinkaan joka aterialla. Mutta tosi hyvä vaan! Sais syödä vielä enemmän.

Loppu työajan mie touhusin vähän omiani ku piti valmistautua heppatunnille lähtöön. Annoin mie tytöille muumikirjan jonka eilen löysin, koska molemmat oli ollu niin kivasti koko päivän. Minnie tykkää tuosta kirjasta paljon, Shnimpukin tunnisti "mommo:n" :D Onpahan nyt yksi muumi-kuvakirjakin talossa.

Maman tullessa kotiin mie kävin vaihtamassa vaatteet, otin eväät mukaan ja huristelin heppatunnille. Tuolla oli tänään kivaa, mie pääsin taas taluttamaan hevosia (alkaa sujua hyvin). Toisella tunnilla talutin yhtä hevosta mikä koitti purra miuta kerran ja muutenki oli ärsyttävällä päällä. Onneks ei tarvinut tunnilla taluttaa sitä. Tunsin itteni taas niin tytöksi kun heppoja tarhaan viedessä ällösin mutaa, mutta! Mutta vaan sen takia kun jalassa oli matalavartiset kengät. Jos miulla olis saappaat niin ei olis mitään hätää ja kivempi ois noita hommia tehdäkin kunnon varusteiden kanssa mutta nyt pitää tyytyä näihin. Yks mies tuolla sanoi että miulla pitäs olla oma hevonen kun oon niin ööh.. hippodome, eli hevoshullu :D Haha.. Noh, jos pääsis opiskelemaan eläintenhoitajaks niin se riittää hetkeksi. Ens viikolla pitää muistaa ottaa kamera mukaan ja kysyä jos sais ottaa muutaman kuvan. Tunnin jälkeen mennään syömään AppleBees:iin, kaikki oikein raikkaan tuoksuisina :D Jiihaa.Semmoista.

Pöh päivä

Graah. Pakko kirjottaa tänne vielä nyt kun ärsyttää. Miun tää päivä ei oo oikein sujunu suunnitelmien mukaan. Ekana aamulla heräilin ajoissa mutta tajusin että Minnie ei ollut allekirjottanut äitienpäiväkorttia jota se oli jo antamassa Mamalle. Voihan pöh. No aamu meni ihan jees muuten mutta sitten piti lähteä aupairtapaamiseen. Beckan piti tulla kanssa mukaan mut se oli aamulla laittanut viestin että se kävi siellä eilen eikä haluu maksaa uudestaan kun näki jo kaiken. No eipä siinä. Mie lähdin matkaan ja kävin ekana hakemassa käteistä, ja tajusin että tarviin bensaakin. Menin pankkiin mutta niiden automaatti ei toiminut joten piti jonottaa sille yhdelle ainoalle virkailijalle joka palveli tiskillä. Jonossa sain muiden mukana kuulla että kaikki TCFpankin automaatit on jotakuinkin käyttökelvottomia ja rahansiirtoja pankissa voi tehdä vaan alle 100 dollarilla. Yksi nainen jonossa oli kadottanut pankkikorttinsa, mutta sitäkään ei pystytty sulkemaan, mutta toisaalta hyvä asia oli se ettei sitä myöskään kukaan voinut käyttää. Niin sieltä pankista sanottiin. No mie sain vähän rahaa itelleni ja kysyin että voikohan korttia käyttää bensa-asemalla. Virkailija epäili kun oli monta soittoa tullut että kortti on hylätty. Mie kuitenkin menin kokeilemaan ja onneksi se toimi, koska bensa oli halvempaa tänään niin sain tankin täyteen. Se oiskin ollut kiva jos en olisi saanut bensaa kun piti pitkä matka ajaa. Tosin tajusin sitten että oisin ehkä voinut maksaa käteisellä. Tosin sit myös huomasin että se tankkiasema juttu mihin ajoin niin siinä kävi vaan kortti ja joku toinen menetelmä mutta ei käteinen. Olis pitänyt ajella eestakasin mutta onneks ei tarvinnut siis.

No mie olin sit tottakai myöhässä tapaamisesta, kun vielä ajoin monta minuuttia ympyrää (taas kerran) kun etin parkkipaikkaa. Vihaan, oikeesti vihaan St.Pauliin ja Minneapolikseen downtowniin ajamista ite kun joka kerta päädyn ajamaan ympyrää siellä ettiessä parkkipaikkaa mikä ei maksa 10-15 dollaria. (no joo.) Sit kun löytää parkkialueen joka maksaa vaan 4 dollaria niin sinne pitää maksaa käteisellä etukäteen, eikä miulla tietenkään ollut tasarahaa. Jee, eikun ajamaan uudestaan niitä samoja katuja (paitsi käännyin väärään suuntaan ja sit piti ajaa hurjan pitkään ennen ku pääs järkevästi tulemaan takasin päin.) Mut löysin sit kivan parkkihallin läheltä missä oli vaan 5 dollarin maksu kortilla. Siitäkin kyllä ajoin kerran ohi kun en ehtinyt lukemaan, päättämään ja ohjaamaan autoa kääntyvien kaistalle tarpeeksi ajoissa. Joten koukkaus seuraavien liikennevalojen jälkeen ja eikun taas takasin. Joskus joukkoliikenne olis paljon kivempi vaihtoehto.

Mein aupairtapaaminen oli Festival of Nationsilla, eli kansojen festivaalilla. Mie kun olin myöhässä niin ryntäsin ostamaan lipun ja menin kiertelemään aluetta läpi että löytäsin tuttuja mutta ei ketään näkynyt missään. Sit mie soittelin vaikka kelle ja miun ohjaajallekin pariin kertaan (välillä piti ladata puhelimeen lisää rahaa kun se kävi valittamaan ettei voi enää soittaa...) mutta kukaan ei vastannut! Ei kukaan. Ihan uskomatonta. Mutta mie aattelin että kerran kun täällä nyt sitten ollaan niin nautitaan sitten yksin. Oisin mie menny sinne muutenki jos ei olis tuota "tapaamista" ollut. Festivaaleilla oli monesta eri maasta ruokia myytävänä, tavaraa myytävänä ja sitten kulttuurin esittelyä, ja joitain esityksiä ja käsitöitä tms esiteltiin. Mie kiersin tietenkin ekana ettimään suomen pöydät. Löysin yhden muumikirjan mikä lainattiin kerran kirjastosta Minnielle, ja miun oli ihan pakko ostaa se :) Pitää ens viikolla antaa niille luettavaks kunhan käyttäytyvät.

Festivaaleilla tuli juteltua monen ihmisen kanssa. Suomalaiset esitteli tuohitöitä ja semmosta nauhan kudontaa :D En tiie, mut helpolta näytti. Viereisessä pöydässä venäläiset esitteli semmosia lankahahmoja. Kerroin niille että oon suomessa tehny noita koulussa, jotain enkeleitä ja tonttuja. Niillä se on joku häitä edeltävä perinne ja keväällä niitä ripustetaan puihin muistaakseni hyvän onnen tuomiseksi. Myöhemmin menin katsomaan irlantilaista bändiä ja satuin istumaan yhden venäläisen viereen ja se vielä muisti miut, ite muistin että oon sen nähnyt siellä mutten muistanu minkä maan pisteessä, piti tarkistaa siltä. Njooh.. Sit kun olin syömässä amerikan intiaanien buffalonliha-tacoa niin samassa pöydässä pari naista jutteli että niiden isoisä tuli norjasta. Toinen naisista oli naimisissa egyptiläisen kanssa, ja pisin missä se toinen oli käynyt oli Meksiko. Mie sanoin että käy nyt ihmeessä Norjassa, siellä on nättiä. Niiden kanssa tuli juteltua paljonkin. Miusta on niin ihana kun täällä kuulee mielenkiintosia tarinoita ihmisistä kun vaan vähän aikaa juttelee niiden kanssa.

Suomen ruokapisteellä myytiin mm. silakkavoileipää, poronlihavoileipää, mansikkakakkua ja sitruunakeksejä. Mie maistoin poroleipää, maukasta oli :)

Mie kurkkasin ohimennen tanssiesityksiä, siellä oli menossa Columbian tanssi. Vähän se näytti ja kuullosti upeelta, tykkäsin musiikista. Tsekkien ja slovakien tanssiesitys oli kanssa kiva, semmosta kansantanssia. Suomella ei ollut mitään esityksiä tänään mutta torstaina ja perjantaina niillä oli ollut jotain, ei tullut kysyttyä mitä ne oli esittäneet.

Kaikkiaan kiva tapahtuma. Kaipasin vaan jotain kaveria jonka kanssa ihmetellä. Ja kelle hehkuttaa suomen juttuja :D Kotiin ei tehnyt vielä mieli mennä joten mie bongasin... katetraalin..katedraalin.. no ison kirkon kumminki ja kävin kurkkaamassa sisältä, aika massiivinen juu. Poistuin hyvissä ajoin ennen messun alkua ja bongasin kyltin jossa sanottiin että Summit avenue on ollut monta vuotta kokoontumispaikka ja isojen talojen (oikee sana hävis mielestä) vuoksi se on nykyään upeaa seutua kävellä. Siellä pystyy ottamaan ihan opastetun kävelykierronksenkin mutta mie en semmosia kaivannut. Aika hulppeita taloja tosiaan. Kuvailin niitä vähän aikaa ja moikkailin ihmisille jotka meni ohi. Ne on varmaan tottuneet turisteihin.

Sit kun ajoin kotiin niin tuntu et joka suunnasta tulee autoja ja aina kun olin vaihtamassa kaistaa niin kuolleessa kulmassa oli joku ja sit piti oottaa et se menee tai kaasuttaa ite tai jarrutella. Yleensä pääsee ajamaan aika sujuvasti mut tänään oli joku törppöjen päivä. Krooh. Ja nyt kello on kohta jo puol 9 ja kaikki muut on käymässä kaupassa ja syömässä. Yleensä, ainakin aina ku mie niitä illalla laitan nukkumaan niin niitten pitää olla 8 sängyissä. Mutta ei kai siinä.. Miulla nyt vaan on pöh pöh päivä. Eikä äitillekää saanu toivotettuu hyvää äitienpäivää :/ Noh, se hoituu myöhemmin sit.

Mie meinasin jo kirjottaa et luovutan tän päivän osalta mut ehkä mie käynki lataa noitten kamerasta pääsiäiskuvat omalle koneelle (jos löydän johdon) ni saan lisättyä yhen kuvan valokuvakirjaan jonka voi sit laittaa tilaukseen vihdoin. Päätin et se on helpompi ku tilata kuvat ja laittaa ne ite mihikää kansioo. Pysyy ehkä ehjempänäki pitempää. Sit vois luovuttaa ja kattoo leffan ja käydä nukkuu. Jep. Kuvia tulee joskus..

Päivittelyä

Miuta ei nyt yhtään huvita kirjotella tänne vaikka tiedän et myöhemmin niitä on itekin kiva lueskella. Mut mie nyt pakottaudun jotain tänne väsäämään kun niin moni on hoputellut.

Tuossa aiemmin kyseltiin kävinkö äänestämässä täällä. Kyllä kävin. Täällä se toimi niin että, no, en ekaksikaan saanut mitään veroilmotuskorttilärpäkettä tänne vaan menin vaan paikan päälle kunniakonsulaattiin joka oli jonkun tädin ja sedän kotona. Siellä oli suomen lippu heilumassa ulkona ja ovella sanottiin että käypä vaan sisään ja riisu kengät. Selvä. Sinne tallustelin ja kuulin kun mies siellä sisällä huuteli että nyt tulee taas yksi. :D Sitten tuli täti vastaan ja englanniksi höpöteltiin että olen oikeassa paikassa ja vähän pakollista amerikkalaista small talkia. Sitten täti pyysi miut pöydän ääreen missä oli iso pino papereita. Miun piti täyttää jonkinmoinen lappu missä ilmotin miun äänestyskunnan ja sen osotteen (sillä oli onneksi lista missä oli joka kunnan osotteet, joten sieltä sai luntattua). Jotain allekirjotuksia piti laittaa jonhonkin paperiin ja sitten sain äänestyslapun johon heitin numeron ja suljin sen kuoreen, kuori kiinni ja leima päälle ja se vielä toiseen kuoreen ja miun piti sekin sulkea. Jotenkin noin se meni. Jossain vaiheessa piti allekirjottaa että kaikki oli sujunut hyvin ja laillisesti yms. Sit se oli niinkun siinä. Paitsi se täti kävi kyselemään omia lappusiaan että mitä niissä lukee kun se ei niin kovin hyvin suomea osaa mutta lukee kylläkin ja jotain ymmärtää. Käänsin sille sitten puheenjohtajat ja kaikki muut oudot sanat sieltä. :P Täti kiitteli kovasti ja mie poistuin paikalta. Ehkä mie sain tuon kuullostamaan hankalalta mut ei se niin kovin ollut. En mie ees muista miten tuo oikein suomessa toimii. Tässä tuli vaan pari lisävaihetta mukaan kai kun ei ollut sitä paperia ja ne vielä lähetettiin eteenpäin.

Hmm.. Katotaanpa listasta mitä muuta pitää kirjottaa.. Ookei. No Beckalla oli synttärit tässä viikko sitten. Kovasti mietittiin että mitä sitä tehtäisiin sitten mutta päädyttiin vaan lähtemään perjantai-iltana Cheese Cake Factoryyn syömään hyvin, ja sen jälkeen leffaan. Mie lupasin ajaa, koska Becka täytti 21 vuotta, mikä on USAssa ikäraja että saa ostaa ja juoda alkoholia laillisesti. No ei myö mitään kovasti juhlittu, mitä nyt Becka ja Mariana tilasi drinkit ruuan kanssa. Wohoo. Käytiin siis ekana hakemassa argentiinalainen Mariana kotoaan. Niiden talo oli ihanalla seudulla ja isokokoinenkin vielä. Varsinkin kun Marianan hostäiti on yksinhuoltaja. Ihan jees. :) Ei käyty sisällä asti mutta ulkoa näytti upeelta. Mariana vaan ihmetteli että eikös kaikki asu tuommoisissa taloissa. Ei. Illan aikana juteltiin meidän maista ja mitä tehdään sit kun mennään takasin jne. Miusta oli tosi jännä kun Mariana sanoi että se haluisi tulla USAan takasin, ettei se halua asua Argentiinassa kun se maa on niin huonossa jamassa nyt. En oo ehkä koskaan ennen tavannut ihmistä joka sanoo ettei halua asua omassa kotimaassaan (niiden lisäksi jotka on pakolaisiksi tulleet suomeen). Suomalaisesta se nyt vaan kuullostaa oudolta kun meillä on asiat niin hyvin. Mutta tottahan se vaan on, ei kaikkialla maailmassa oo asiat niin hyvin.

Cheese Cake Factorylla jouduttiin odottelemaan reilu puoli tuntia että päästiin pöytään. Sillä välin käytiin ihmettelemässä mitä leffoja siellä menee. Istumaan päästyä mie sanoin tarjoilijalle että Beckalla on tänään synttärit, että onko niillä mitään erityistä. Tarjoilija totesi että kyllähän niillä :) Ruuaksi mie tilasin kanaapastaa (ihan tosi tosi hyvää!) mutta jaksoin syödä siitä hädin tuskin puolet. Loput lähtikin mukana kotiin. Jälkkäriksi kyllä jaksoi sitten yhteisestä ananasjuustokakusta napostella sen kolmanneksen. Oi että se oli hyvää. Ai juu joo se jälkkäri tuli siis lautasella johon oli suklaakastikkeella kirjotettu "happy birthday to you". Becka sai myös ilmaisen pienen sundayjäätelön, jonka lautasella myös oli sama teksti. Ja molemmissa annoksissa oli kynttilät. Upeeta :)

Rahojen selvittelyn jälkeen kiirehdittiin leffaan kun tiedettiin mihin aikaan se alkaa. Mentiin kattomaan Water for Elephants. Ihan tosi tosi hyvä elokuva, en vaan tiedä haluanko ostaa sitä itelle hyllyyn, sen verran ehkä saattaisi tulla yksin kattoessa itkettyä. Vaikka se oli kyllä tosi hyvä. Ehkä se tulee kuitenkin jossain vaiheessa ostettua kun halvalla löytää :P

Leffan jälkeen oli jo myöhä joten ajelin heittämään tytöt kotiinsa ja tulin ite kotiin nukkumaan. Onneksi sai nukkua pitkään seuraavana aamuna. 

Lauantaina sitten taisin lusmuilla aamupäivän pitkälle. Noh, illalla lähin ajelemaan Minnetonkaan päin ja kävin ettimässä High Schoolin kampukselta oikean paikan, jossa ne myi lippuja Phantom of the Opera näytökseen. Nuo liputhan oli myyty loppuun jo ajat sitten mutta niillä on joka näytöstä ennen vielä muutama lippu myynnissä, joten menin tuntia ennen sinne jonottamaan ja sainkin lipun melkein takimmaiseen riviin. Kävin haukkaamassa aika maukkaan kanahampurilaisen Arby'silla ja sitten palasin odottamaan näytöksen alkua. Tuo oli siis high school opiskelijoiden näyttelemä/laulama/soittama musikaali, johon ne oli saaneet apua Minnetonkan teatterilta. High school on taidepainotteinen ja siellä on tosi taitavia oppilaita. Omat odotukset ei olleet silti kovin korkealla tuosta näytöksestä mutta vitsit, se oli ihan mielettömän hyvä! Musiikit oli ihan täydellisesti soitettu, näyttelijät oli hyviä ja ne lauloi ihan kun siinä elokuvassa. Tosi vahvat äänet ja hienosti sopi jokainen rooliinsa. Monta kertaa sitä unohti katsoessa että niin, nää on vielä opiskelijoita. Uskomaton esitys :) Tykkäsin siitä enemmän kun Jesus Christ Superstarista, jota odotin kovasti. JCS esitettiin maineikkaalla päivällisteatterilla ja olin kuullut siitä monta hyvää kokemusta. Suomessa oon nähnyt sen kolmeenkin kertaan kun lukion kautta pääsin kerran katsomaan ja pari kertaa sitten menin itse. Tykkäsin suomen versiosta paremmin, koska täällä tuota oli sovitettu niin paljon että se kuullosti ihan oudolta, eikä Jeesuksen ja Juudaksen laulajatkaan olleet kovin hyviä kun ns riidellessään kuullosti kun ne vaan oisi kiljunut. Ei ei.. Mutta onneks oli tuo Phantom sen jälkeen niin jää nyt hyvä mieli :) Ai joo ja hassu juttu kun Phantom maksoi 20 dollaria, ja JCS melkein 60. Aina ei kannata luottaa kalleimpaan..

Miulla olis vielä paljon juttua mm. pääsiäisestä, leikkitreffeistä, näiden hiihtolomasta jne.. Mutta jospa mie jätän tän tänään tähän (ihana litania, tulee mieleen Roman Schatzin kirjottama osta vokaali -kirja) ja kirjottelen lisää kun riittää enemmän innostusta. Joo ja lisään kuvat vaikka maalis ja huhtikuu kuvina niin ei mee niin paljon aikaa. Nyt on vaan niin paljon olevinaan tekemistä että pitää koittaa saada kaikki tehtyä ajoissa ettei tuu kiire. Viikon päästä sunnuntaina miulla on läksiäisbileet puistossa (hämärää, no ei, päiväsaikaan), pitää toivoa että on hyvä sää. Ja sitten siitä viikon päästä perjantaina tulee Julia, eli uus aupair, joten mie saan sen perjantain vapaaksi (9 työpäivää jäljellä!) että saan pakattua tavarat ja tyhjennettyä ja siivottua huoneeni. Kohta se jo koittaa se matka!