keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Puoliväli

Kuusi kuukautta takana. Kuusi kuukautta töitä edessä, plus matkustuskuukausi. Eli kahden viikon päästä on oikeasti enää puolet täällä oloa jäljellä. Silloin on myös joulukuun ensimmäinen, mikä on hienoa kun kaveri tulee samassa kuussa tänne! Tai mennään LA:han mutta kuitenkin.

Mutta kuusi kuukautta. Puoli vuotta oon ollut täällä. Kuullostaa tosi pitkälle ajalle. Mutta toisaalta onhan se pitkä, niin paljon on ehtinyt tapahtua. Toisaalta tuntuu että oon ollut täällä vasta vähän aikaa, kun on vielä niin paljon koettavaa ja tehtävää. Samaan aikaan tuntuu että seuraavat kuusi kuukautta on hirmu pitkä aika. Ja toisaalta se menee nopeasti. Meneepäs nyt ajatukset ihan ristiin. Mutta aika on kyllä outo määre, en ihan käsitä sitä aina.

Tekemistä riittää jatkossakin, viikon päästä on aika lähteä katselemaan Pohjois-Carolinaa kiitospäiväviikonlopuksi. Joulukuun alku menee joululahjoja ja kortteja hankkiessa/tehdessä. Ja rahaa säästäessä. Hmm.. Joulukuussa on myös kolmet synttärit (omat mukaan lukien) mutta Minnien juhliin en pääse. Jälkikäteen sitten. 18. päivä alkaa miun kahden viikon loma Los Angelesissa. Sen jälkeen on jo vuosi 2011! Pääsen sanomaan että tuun tänä vuonna kotiin :P Keväällä toivon mukaan aloitan heppailun. Hih. Ilmottauduin vapaaehtoiseksi sellaseen vammaisten ratsastuskouluun, avustajaksi. Siihen on lyhyt koulutus ja sitten pitää sitoutua 9 viikon jaksoksi vähintään 2 tuntia viikossa. Menee siis hyvin yksi ilta viikossa siihen. Keväällä miun pitää myös kerätä 3 opintopistettä, mikä käytännössä näillänäkymin tulee toteutumaan kahden kurssin avulla. Toinen on yhden viikonlopun kestävä ja toinen kaksi kertaa viikossa. Sitten onkin taas aika säästää rahaa ja suunnitella omaa matkustuskuukautta oikein urakalla, mihin sitä menisi ja mitä tekisi. Ja kuulkaas kun aika onkin jo niin kovin nopeasti mennyt jo sinne loppukevääseen niin miehän oon kohta kotona! Kesän matkustelut ja sitten mie saankin viettää rentouttavan ihanan ja oudon Suomen oloihin totuttelevan kesän mökillä, Amman nurkissa, äitillä, iskällä, siskolla, kavereita tapaillen, vetyä, suklaata ja ruisleipää syöden, tulevaisuutta suunnitellen. Mutta se 7 kuukautta sinne vielä.

Tänään oli siis merkkipäivä. Jännää oli joo. Mama laittoi sähköpostilla päivällä listan talon säännöistä ihan vaan kerratakseen ja sitten nyt illasta keskusteltiin niistä. Sain hyvää ja kehittävää palautetta (amk:sta opittu, ei se ole huonoa!!), juteltiin yleisesti ja pohdiskeltiin, laskettiin bensoja ja maileja, ja miekin sain suuni auki ja sanoin noista tunneista kuinka paljon työskentelen. Ei siis mitään järkyttävää, vähän vaan oon mielessä koittanut laskea kuinka paljon teen töitä sen 45 tunnin päälle viikossa. Nyt sitten laskettiin yhdessä niin semmoinen tunti pari välillä saattanut tulla yli. Tänä perjantaina teen töitä vaan 6 tuntia :) Vähän siis erilainen ilta mitä ajattelin, olin suunnitellut että kattelen mcleodeja, leffan ehkäpä, kirjottelen tänne pari juttua ja ehkä sähköpostiakin vielä mutta tuleepa nyt vaan tänne kirjotettua äkkiä.

Mutta kiva kun on asiat puhuttu puhki, jotenkin vapauttavaa kun voi sanoa suoraan, ja tietää että miulle kerrotaan jos jotain menee pieleen. :) Ja kiitostakin saan paljon :D

Shnimpu on muuten alkanut puhua suomea. Se sanoo jo hauva välillä ihan oma-aloitteisesti, ja jotain sanoja se koittaa matkia välillä. Vauva kuullosti tänään jo tosi oikealta, ja tuuletin kuullosti "tuutette" tms. Kovasti se yrittää. Sillä on muuten veikeä luonne, se tietää jo vähän että jotain ei saa tehdä, esim portaat on sille kielletty paikka ellei joku ole vahtimassa. Joskus kuitenkin portti on voinut jäädä auki hetkeksi, jolloin Shnimpu näkee mahdollisuuden, kiitää konttaamalla portaitten viereen, katsoo veikeällä hymyllä, naurahtaa ja lähtee kiipeämään portaita. Se tietää ettei sinne saa mennä ja sitten kun sen nappaa kiinni ja nostaa pois niin se menee uudestaan ja uudestaan :D Mutta kyllä se miun ei:n välillä uskookin. Telkkarin eteen tulee kiinni pari johtoa mitä välillä tekisi mieli repiä irti mutta tähän mennessä on riittänyt ei:n sanominen ja pari kertaa käden irrottaminen johdosta. Kyllä siitä vielä suomenkielinen tulee. :P

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

kiva taas lukea juttuja,vihdoin täällä taa lunta jonka ennustavat nyt jäävän tiedä sitten noin seisemästä on satanut sellaisen reiluviis sm.nurmikko ei enää näy.laitoin valot ulos jo.ole joustava ja leivo lapsille jotain joulua postia laitan pia tulemaan.tv äiti

Heidi kirjoitti...

Mie näinkin kuvia jos sieltä, lumista on. Täällä lumi on ihan kovaa kun satoi märkänä ja sitten on ollut pakkasia. Jotkut alkaa jo laittamaan jouluvaloja, mutta myö ei vielä.

Nippen koti